Hallituksen täytyy muistaa Venäjäkin

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vieraili perjantaina Karlbergin linnassa ruotsalaiskollegansa Peter Hultqvistin kanssa. Kuva: Bertil Ericson/Lehtikuva

Uudet ministerit ovat jo ennättäneet ulkomaille. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) matkusti heti Tukholmaan ja Tallinnaan, samoin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lentää Tukholmaan tänään maanantaina tapaamaan pääministeri Stefan Löfvenin. Tiistaina Sipilän keskustelukumppani on Viron pääministeri Taavi Röivas Tallinnassa.

Ruotsi ja Viro ovat Suomen lähimpiä naapureita. On erittäin tärkeää ja luontevaa, että molempiin on toimivat, hyvät ja läheiset suhteet. Siksi perinteisistä ensimatkojen kohteista on hyvä pitää kiinni.

Suomella on myös muita naapureita. Niistä yksi on suurvalta. Yksikään ministeri ei ole vielä ilmoittanut vierailustaan Venäjälle. Toivottavasti se päivä tulee mieluummin pian kuin myöhään, sillä Venäjä on edelleen Suomelle erittäin tärkeä naapurimaa. Se on sitä taloudellisesti mutta myös poliittisesti.

Kun idästä tuulee kylmästi, olo on kolkko monessa suunnassa. Jos tätä epäilee, kannattaa katsoa maitojätti Valiota. Yhtiö sai ennen Ukrainan kriisiä viidenneksen liikevaihdostaan Venäjältä. Nyt Valio on joutunut vähentämään noin 500 työntekijää sen jälkeen, kun Venäjän markkina sulkeutui vastapakotteiden myötä. Idän kylmän tuulen tuntee myös moni viljelijä laskeneen tuottajahinnan kautta.

Suomi on EU-maa, joka tekee kansainvälistä yhteistyötä EU:n rintamassa. Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että Suomi tarvitsee myös toimivat kahdenväliset naapurisuhteet.

Suomen Venäjä-suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät. Valitettavasti suhteet ovat viime vuosina ohentuneet, kun yhteydenpito on vähentynyt. Syitä on monia. Niistä tärkein on Venäjän toiminta Ukrainassa. On jouduttu ottamaan Venäjän toimien vuoksi etäisyyttä.

Kehityksen hedelmä on se, että Suomessa ei kovin hyvin tiedetä, mitä Moskovassa monista asioista ajatellaan. Se on huolestuttavaa. Vaikka on vaikeaa ja naapurin toimissa on arvosteltavaa, yhteyksiä ja suhteita tarvitaan, jotta toista ymmärtäisi.

Kuten hallitusohjelmassakin todetaan, Venäjä on Suomen taloudelle suuri mahdollisuus. Se on myös uhka, jos epävakaa kehitys jatkuu. Jos EU:n ja Venäjän suhde paranee, siitä hyötyy erityisesti Suomi. Siksi EU:n Venäjä-suhteiden rakentaminen on erityisen tärkeää Suomelle.

Venäjän syvällinen tunteminen on tärkeää niin politiikan toimijoille kuin yrityksille. Tästä muistutti vastikään myös entinen pääministeri ja keskustajohtaja Esko Aho.

"Yrityksen täytyy tietää, mitä tekee ja tuntea myös venäläisten toimintatavat syvällisesti. Venäjällä hyvin pärjänneet suomalaisyritykset eivät ole turvautuneet paniikkiratkaisuihin, vaan toimineet pitkäjänteisesti. Siinä on menestyksen salaisuus", elinkeinoelämän Venäjä-suhteita hoitava Aho sanoi Osuustoimintalehdessä.

Aho muistuttaa, että läntinen yhteistyö ja toimivat Venäjä-suhteet eivät ole poissulkevia vaihtoehtoja.

Vaikka Suomi on osa länttä, se tarvitsee itää. Vaikka olemme EU:n jäsen, myös Venäjä on meille tärkeä, merkittävämpi kuin millekään muulle läntisen Euroopan maalle. Venäjän tuntemus ja hyvät suhteet vahvistavat Suomea lännessä. Samoin tukeva rooli lännessä tuo poliittista pääomaa idässä.

Tämän on syytä näkyä myös Suomen politiikan sisällössä ja poliitikkojen vierailuissa. Kun lähinaapurit lännessä ja etelässä on käyty, on hyvä ryhtyä miettimään matkaa Venäjälle.

Ukrainan kriisi on herkässä vaiheessa. Taistelut ovat kiihtyneet ja puheet koventuneet. Ukrainan talous on raunioilla. Tällaisessa asetelmassa EU:n pitää olla vahva ja yhtenäinen. Samalla pitää olla väylä vuoropuheluun Venäjän kanssa. Se voi edistää hyvää kehitystä myös Ukrainassa. Tässä vuoropuhelussa Suomella voi olla oma tärkeä roolinsa.