Katuväkivallasta tuli kevään vaaliteema

Hallitus joutuu nyt vastamaamaan oppositiopuolueiden esittämään välikysymykseen väkivallan ja jengirikollisuuden lisääntyneestä uhasta Suomessa. Kuvassa puolueet kertovat yhteisestä välikysymyksestä Euroopan komission asetusehdotuksesta luonnon ennallistamisesta. Kuva: Vesa Moilanen

Katuväkivallan lisääntymistä kertoo pelkäävänsä lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (MT 12.12.).

Eniten kansalaiset ovat huolissaan asiasta taajaan asutuissa kunnissa. Maaseudulla ja kaupungeissa pelkoa julkisilla paikoilla koetaan saman verran. Helsingissä asuvat ovat hieman yllättäenkin asiasta hieman vähemmän huolissaan kuin muualla asuvat.

Vaikka väkivaltarikollisuus on viime vuosina vähentynyt Suomessa, ihmisten huoli asiasta tuntuu kasvaneen. Kysymys on rikollisuudesta ilmiönä. Oma riski joutua väkivallan uhriksi ei välttämättä ole kasvanut samassa suhteessa.

Tähän voi olla monta syytä. Suomen akatemian tutkijatohtori Markus Kaakisen mukaan ilmiön esiintyminen mediassa lisää huolta, vaikka katuväkivalta ei ainakaan vielä ole niin laajaa, että se uhkaisi suomalaisten arjen turvallisuutta.

Suomalaisten kokemaa väkivallan pelkoa ei ole syytä liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Turvallinen suomalainen yhteiskunta on perusarvo, josta on syytä pitää kaikin keinoin kiinni.

Asiaan on tartuttava tosissaan nyt, kun se on vielä mahdollista. Ruotsalaisen yhteiskunnan osittaista vajoamista jengiväkivallan armoille ei ole syytä toistaa meillä. Tästä asiasta turvallisuusviranomaiset ovat jo pitkään varoittaneet.

Hälyttävää on myös rikolliseen käyttäytymiseen liittyvien jengien yleistyminen pääkaupunkiseudulla. Asia on saanut mediassa huomattavasti julkisuutta. Ongelmaa ei ole syytä lakaista pois näkyvistä, vaan siihen on pakko puuttua.

Presidentti Sauli Niinistö otti ilmiöön selvän kannan sunnuntaina radion haastattelutunnillaan. Hänen mukaansa Suomi näyttää kulkevan katuväkivallan osalta Ruotsin perässä. Niinistön mielestä Suomessa olisi syytä herätä jengiytymisen ongelmiin samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa on tehty.

Suomessa ei Niinistön mukaan ole varaa sellaiseen järjestelmään, joka on kaikkein väljin ja sallivin säännöiltään. Hän muistutti, että ensisijaisesti me kaikki olemme suojeltavia. ”Jos joku toimii väärin, niin siihen on reagoitava muutenkin kuin korostamalla hyvin liberaaleja käsityksiä”, Niinistö sanoi.

Asiaan liittyy kiintoisia poliittisia eroja. Eniten asiasta ovat huolissaan perussuomalaiset, mutta myös kokoomuksen ja keskustan kannattajissa asia herättää huomattavasti enemmän huolta kuin vasemmiston piirissä.

Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset tekivät asiasta välikysymyksen hallitukselle. Molemmissa puolueissa asia liitetään maahanmuuttoon. Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttoa pitäisi joka tapauksessa vähentää. Työperäisen maahanmuuton puolesta voimakkaasti puhuneessa kokoomuksessa korostetaan kotouttamisen merkitystä.

Vaikka maahanmuuttoon liittyy huomattaviakin ongelmia, pää kannattaa pitää kylmänä. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Suurin osa heistä pyrkii integroitumaan yhteiskuntaan parhaan kykynsä mukaan ja heidän leimaamisensa maahanmuuttajajengien teoilla on vastuutonta. Samalla on huomattava, ettei katuväkivalta tietenkään ole pelkästään maahanmuuttoon liittyvä ongelma.

Välikysymykseen vastannee sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.), joka edustaa hallituksen liberaalia linjaa. Samalla muutkin puolueet joutuvat ottamaan asian todesta. Hallitus tuskin tähän kaatuu, mutta kiinnostavaa on, millaisia keinoja puolueet esittävät ongelman hoitamiseksi.

Kevään eduskuntavaalien teemaksi katuväkivalta kuitenkin nousee. Niin merkittävä kansalaisten huoli asiasta nyt on.

Turvallinen suomalainen yhteiskunta on perusarvo, josta on syytä pitää kaikin keinoin kiinni.