Kaiken koulutuksen pohja luodaan peruskoulussa

Kuva: Timo Filpus

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on hyvä, koska korkea-asteen koulutettujen osuus 24–34-vuotiaista on keskimäärin OECD-maissa 47 prosenttia. Suomi on kansainvälisessä vertailussa poikkeus, sillä täällä osuus on noin 40 prosenttia. Tavoite ja teot ovat kuitenkin ristiriitaisia. Lupauksista huolimatta Orpon hallitus on jatkanut leikkauksia koulutuksesta.

Aalto-yliopiston rehtorin Ilkka Niemelän mielestä leikkaukset ovat huolestuttavia. Korkeakoulujen perusrahoituksen merkittävä leikkaus on hänen mukaansa ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden, eli koulutustason noston ja kasvun vauhdittamisen kanssa. (Yle 26.4.)

Niemelän mukaan osaajapulan lisäksi toinen keskeinen talouskasvua jarruttava asia on, että julkisia rahoja käytetään paljolti jo olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tuottavuuden kasvu vaatisi kuitenkin myös uusia ideoita ja keksintöjä.

Korkeakoulutusta, tutkimusta, uusia ideoita ja tuotekehitystä tarvitaan, mutta tarvitaan myös tekijöitä. Vaikka myös korkeasti koulutettujen työttömyys on korkealla tasolla, osaavasta työvoimasta on pulaa.

On kuitenkin paljon töitä, joihin tarvitaan hyvä koulutus mutta ei korkeakoulututkintoa. Pienenevistä ikäluokista ei olisi varaa jättää kouluttamatta ketään. Kuntaliiton ja ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavien järjestöjen yhteisessä kannanotossa muistutettiin, että vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20–29-vuotiaista. (Kuntaliitto 19.2.)

Tapio ja Metsäteho selvittivät metsätyövoiman tarvetta Metsämiesten säätiön rahoittamassa hankkeessa. Selvityksen mukaan pula osaavasta työvoimasta vaikeuttaa jo metsänhoitotöiden tekemistä. Jatkossa ammattitaitoisen työvoiman puute vaikuttaa metsänhoitotöiden lisäksi puunkorjuuseen ja puutavaran autokuljetuksiin.

Metsäalalle tarvitaan vuosittain jopa tuhat uutta työntekijää muun muassa eläkkeelle siirtymisen takia. Selvityksen mukaan uusia tekijöitä tarvitaan jatkossakin ulkomailta.

Suurin huoli on metsäalan ammattilaisten mukaan pätevän opetushenkilöstön löytyminen sekä ihmisten mahdollisuudet kouluttautua alalle. Hallituksen leikkaukset aikuiskoulutustukiin heikentää tilannetta entisestään, koska lähes puolet metsäalan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ollut aikuisopiskelijoita ja alanvaihtajia. (Suomalainen Maaseutu 19.5.)

Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan Antti Mannerin mielestä aikuiskoulutustuen loppuminen romutti täysin mallin jatkuvasta oppimisesta.

Oli kyseessä korkea- tai ammatillinen koulutus, pohja kaikkeen jatkokoulutukseen luodaan peruskoulussa. Ilman peruskoulussa luotua vahvaa perustaitojen osaamispohjaan on vaikea selvitä jatkokoulutuksista.

Korkeatasoinen koulutus on pienen kansakunnan menestyksen perusta. Erityisesti peruskoulu on ollut kansainvälisessä vertailussa suuri menestys. Siitä ovat monet ulkomaiset koulutusasiantuntijat käyneet hakemassa oppia. Nyt ei ole opittavaa.

Pisa-tutkimuksissa suomalaisten nuorten sijoitukset ovat pudonneet selvästi jo vuosia. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisestikin poikkeuksellisen nopeaa.

Koulutuksessa määrä ei voi millään tasolla korvata laatua. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on aivan oikeassa todetessaan, että peruskoulu on koulupolun kulmakivi. Nyt se kivi on pahasti vinossa.

Onnea ja menestystä kevään ylioppilaille ja ammattiin valmistuville.