Ruokaturva koetuksella

Suomessa on vuosikymmenten ajan totuttu siihen, että ruuasta ei tarvitse erityisesti huolehtia. Sitä on tarjolla riittävästi, ja tarjolla olevan ruuan syöminen on turvallista.

Jos ruokaketjussa tapahtuu jotakin yllättävää, ketju toimii nopeasti asian korjaamiseksi. Lähes poikkeuksetta virheet huomataan ja korjataan niin, ettei kuluttajalle ehdi aiheutua vaaraa.

Korkea ruokaturva on kuitenkin jatkossa yhä kovemmalla koetuksella. Valtioneuvoston viime torstaina julkaiseman elintarviketurvallisuusselonteon mukaan ruokaan liittyvät turvallisuusriskit kasvavat tuontiruuan osuuden noustessa.

Selonteon mukaan on todennäköistä, että ruuan mukana leviävät epidemiat sekä antibiootteja kestävät bakteerikannat tulevat ongelmaksi myös Suomessa. EU:ssa kuolee vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin 25 000 ihmistä vuosittain.

Suomessa ei kannata vielä luvuista hätääntyä. Suomi on edelleen ruokaturvallisuudessa maailman ehdotonta huippua.

Suomalainen sairastuu ruuasta lähes poikkeuksetta ulkomailla. Tuotantoketjumme on puhdas monista sellaisista taudinaiheuttajista, jotka ovat muualla yleisiä. Siksi myös tuotantoeläinten lääkitys on meillä vähäistä.

EU:n yhteismarkkinoilla ruoka liikkuu käytännössä vapaasti, ja ruuan tuonti kolmansista maista tulee edelleen lisääntymään. Tämä on kasvava haaste myös Suomelle.

Matkoilla jokainen harkitsee, mitä suuhunsa laittaa. Kotimaassa erityisesti kaupalta vaaditaan vastuullisuutta siinä, mitä tuotteita se hyllyihinsä hyväksyy.

Kauppa ei varmasti halua ottaa riskejä asiakkaittensa turvallisuudessa. Kauppa perustuu kuitenkin myös luottamukseen tavaran toimitusketjussa, ja sen pettämisestä on nähty Suomessakin ikäviä esimerkkejä.

Ruoka on maailman markkinoilla kasvava bisnes, jossa on mukana myös huijareita. Tuontiruuan osalta huijatuksi tulemisen riski kasvaa valitettavasti myös Suomessa.