Ruokaturva edellyttää kevätkylvöjen onnistumista

Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan on massiivinen tragedia Ukrainalle ja ukrainalaisille. Hyökkäys rikkoo kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja sillä on myös laajat vaikutukset Eurooppaan ja koko maailmaan, vaikka niitä ei voi verrata ukrainalaisten kärsimyksiin.

Ukraina on yksi maailman merkittävimmistä ruuan viejistä. Nyt tämä laaja vilja-aitta on tulessa ja pelloilla kulkee traktoreiden sijaan panssareita. Myös Venäjä on merkittävä viljanviejä. Molempien maiden viljalaivat kulkevat pääosin Mustanmeren kautta. Nyt siellä seilaavat sotalaivat. Nämä asiat vaikuttavat laajasti koko maailmaan, myös Suomen ruokaturvaan.

Maailman viljapörssit reagoivat rajusti Venäjän hyökkäykseen. Viljojen hinnat nousivat heti hyökkäyksen alettua. Esimerkiksi vehnän maalis- ja toukokuun hintanoteeraukset kohosivat 50 eurolla 340 euroon tonnilta. Sota nostaa myös energian hintoja entisestään.

Hyökkäyssotaa käyvällä Venäjällä on jo nyt suurelta osin hallussaan Euroopan energiahuolto. Jos maa ottaa Ukrainan haltuunsa, sillä on sen jälkeen hallussaan myös maailman vilja-aitan avain.

Maa- ja metsätalous tuottavat kotimaista ruokaa ja energiaa. Myös turve on tärkeä osa energiaomavaraisuutta. Näiden alojen toimintaedellytyksistä on nyt huolehdittava. Turvekoneitakin saatetaan pian tarvita.

Viljelijöiden heikosta taloustilanteesta ja ruokaketjun oikeudenmukaisesta tulonjaosta on keskusteltu vuosikausia, mutta monista työryhmistä ja keskustelupiireistä huolimatta tuloksia ei ole tullut, vaan tilanne on koko ajan huonontunut.

Parannusten sijaan vaatimuslistat viljelijöitä kohtaan ovat vain pidentyneet. Ruuan tuottamisesta on tehty maanviljelyn sivutuote, painopiste on ollut oletetuilla ympäristötoimilla.

Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan lisää ruokaturvaa nakertavia säännöksiä. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan komissio aikoo ulottaa uuden sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin ja siirtää turvepellot pois viljelykäytöstä.

MTK:n mukaan valmisteilla olevalla ennallistamislainsäädännöllä olisi erittäin merkittävä vaikutus Suomen maa- ja metsätaloudelle. Se vaikutus ei olisi myönteinen. (MT 18.2.)

Viljelijät tekevät parhaillaan suunnitelmia ensi kevään kylvöjen suhteen, eivätkä toiveet ole MTK:n pari viikkoa sitten julkistaman jäsenkyselyn perusteella korkealla.

Tilojen maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti, viljelyalaa vähennetään, kotieläintilat supistavat tuotantoaan ja lannoitteiden hankintaa lykätään. Tavanomaisessa viljelyssä olevista tiloista yli 40 prosenttia ilmoitti vähentävänsä viljelyalaa ja kuudesosa ei aio hankkia lannoitteita lainkaan.

MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen mukaan kyselyn vastauksista on aistittavissa viljelijöiden taloudellinen ja henkinen tuska. Viimeisen viiden vuoden aikana on ollut neljä enemmän tai vähemmän katovuodeksi luettavaa kasvukautta. Tämä yhdistettynä alaa kohtaan esitettyyn epäasialliseen arvosteluun ja talousahdinkoon tekee Lappalaisen mielestä tulevasta kasvukaudesta arvaamattoman ja poikkeuksellisen vaikean ennakoida.

Kriisitilanteissa energian ja ruuan omavaraisuuden merkitykset kasvavat entisestään. Nyt on kyseessä todella vakava maailmanlaajuinen kriisi. Viimeistään nyt on aika herätä ja nostaa nämä asiat on tärkeysjärjestyksen kärkeen.

Vaikeiden vuosien jälkeen ensi kevään kylvöjen onnistuminen on Suomen kannalta elintärkeää. Suomalaisella ruualla saattaa olla tarvetta muuallakin. Sadot riippuvat paljon säistä, mutta se on varmaa, että satoa on turha odottaa, jos viljelijöillä ei ole varaa edes kylvää. Tämän asia pitää erityisesti päättäjien nyt ymmärtää.

Satoa on turha odottaa, jos viljelijöillä ei ole varaa edes kylvää.