Monimuotoinen metsänomistajakunta on marssinsa ansainnut

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan Metsämarssin tavoitteena on saada metsänomistajat tuntemaan ylpeyttä ja iloa omasta metsästään, ja ymmärtämään sen monipuolinen arvo myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Kuva: Maria Miklas

Tällä viikolla vietetään Suomea valtakunnallista Metsämarssi-viikkoa. Eri puolella Suomea järjestettävissä tapahtumissa teemana on suomalaisen metsänkäytön monimuotoisuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Kyseessä ei ole varsinainen marssi, vaan viikon aikana metsänhoitoyhdistykset järjestävät erilaisia metsänomistajuuteen liittyviä tilaisuuksia. MTK:n, SLC:n ja Metsänomistajien sosiaalisen median eri kanavilta löytyy Metsämarssi -aiheista sisältöä.

Ensimmäinen Metsämarssi järjestettiin vuonna 1950. Silloin tavoitteena oli lisätä puuntuotantoa yksityismetsissä. Marssin tavoite on toteutunut ehkä odotuksiakin paremmin. Valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa kasvoi 1970-luvun alussa noin 1500 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Nyt määrä on 2500 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua on miljoonaa kuutiometriä. Yksi puukuutio varastoin noin tonnin hiilidioksidia.

Metsiin kohdistuu nykyään paljon muitakin odotuksia kuin 70 vuotta sitten. Raaka-aineen tuottaminen metsäteollisuuden tarpeisiin on edelleen tärkeää, mutta sen lisäksi metsiltämme odotetaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Metsistä käytävässä keskustelussa unohtuu usein, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suomalaiset metsänomistajat ovat onnistuneet hyvin. Metsien puuston määrän lisääntyminen ja kasvun vauhdittuminen ovat jo vuosikymmeniä sitoneet hiilidioksidia valtavat määrät.

Vaikka metsien puuvaranto ja kasvu ovat parantuneet vuosikymmenten aikana, parantamisen varaa kuitenkin on. LähiTapiolan johtava asiantuntija Marika Makkonen arvioi, että moni metsänomistaja on täysin hukassa metsänsä kanssa. Hänen mielestään Suomessa on ihan liikaa metsämaata, jota ei ole hoidettu ollenkaan tai hoito on ollut puutteellista. Hoitamattomuus altistaa metsän heikolle tuotolle ja metsätuhoille. (mt.fi 6.9.)

Yksi syy hoitamattomuuteen on se, että metsät perii jälkipolvi, jolla ei ole aikaa tai taitoa hoitaa metsiään. Tällaisessa tilanteessa metsänhoitoyhdistyksestä löytyy asiantuntija, jolta saa neuvoja ja apua. Yksi vaihtoehto on liittää omat metsät yhteismetsään, jossa metsiä hoitavat alan ammattilaiset.

Metsien katsotaan olevan avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, vaikka vastuu on laaja-alaisempi. Luonnon monimuotoisuutta pitää vaalia ja edistää lisäksi kaikessa toiminnassa, myös kaupungeissa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä suomalaisten metsien monimuotoisuuden turvaamisessa ja edistämisessä on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa.

Monimuotoisella metsänomistajakunnalla on erilaisia tavoitteita metsien suhteen. Tosille on tärkeää huolehtia mahdollisimman tehokkaasta puuntuotannosta ja toisille suojella metsää ja pitää se luonnontilaisena. Yksityisten metsänomistajien lisäksi metsiä omistavat muun muassa valtio, kunnat seurakunnat, säätiöt, metsärahastot ja yhteismetsät. Niillä kaikilla on omat tavoitteensa metsien hoidossa. Jokainen voi myös ostaa metsää ja päättää itse, mitä metsällään haluaa tehdä.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan Metsämarssin tavoitteena on saada 600 000 metsänomistajaa tuntemaan ylpeyttä ja iloa omasta metsästään, ja ymmärtämään sen monipuolinen arvo myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

Alkuperäisessä metsälaissa todetaan, että metsiä älköön hävitettäkö. Suomalainen metsänomistajuus perustuu edelleen suurelta osin ylisukupolvisuuteen. Metsät halutaan jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse sai. Metsämarssi on myös kunnianosoitus suomalaisille metsänomistajille.