Talvet lyhenevät

Loppuunsa kuluva talvi on taas antanut aihetta säiden ihmettelylle. Lähes koko maassa perinteinen pakkastalvi on jäänyt näkemättä – lumenpuute on pakottanut perumaan lukuisia urheilutapahtumia.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kasvavaa vaihtelua totuttuihin vuodenaikoihin. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.

Ihmisten arjen lisäksi ilmaston muuttuminen vaikuttaa erityisesti luonnonkiertoa hyödyntäviin elinkeinoihin. Ruuantuotannolla ja metsätaloudella on suuri vaikutus koko kansantaloudelle.

Esimerkiksi puunkorjuussa säiden kausivaihtelu aiheuttaa keskimäärin 100 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain (MT 24.3.). Korjuussa käytettävää kallista kalustoa joudutaan seisottamaan tai siirtelemään paikasta toiseen, kun sula maa ei kanna koneita. Kuluneena rospuuttotalvena keskiarvokustannus ylittynee reippaasti.

Ilmastonmuutos pakottaa koko korjuuketjun parempaan varautumiseen. Se tarkoittaa muun muassa hakkuiden tarkempaa suunnittelua, tasaisesti käyvää puukauppaa sekä korjuukaluston kehitystyötä.

Parempi varautuminen koskee myös maataloutta. Talvien lyheneminen tietää sekä pelloille että metsiin sääriskin lisäksi uusia kasvitauteja ja -tuholaisia.

Lauhan talven kaikkia harmeja ei vielä tiedetä. Syysviljat ovat suuressa osassa maata joutuneet talvehtimaan lumettomilla ja märillä pelloilla, minkä vuoksi talvituhoilta tuskin säästytään. Maaseudun tieverkon kunto on luku sinänsä.

Ilmastonmuutos pakottaa luonnonvara-alaa sopeutumaan. Sekä sopeutumistarve että ilmastotoimet tulisi maa- ja metsätaloudessa nähdä myös mahdollisuutena.

Maaseudun elinkeinot eivät ilmastokysymyksessä ole ongelma, vaan keskeinen osa sen ratkaisua.