Kuivuus alentaa satoa ja nostaa hintoja

Poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä on jo aiheuttanut monen­laisia ongelmia. Metsä- ja maasto­paloja on paljon. Ruotsissa tilanne on niin paha, että apuun ovat tulleet myös ulkomaiset sammuttajat. Vaikka Suomessakin on metsäpaloja, on tilanne Ruotsiin verrattuna kohtuullinen.

Pelloilta korjattu rehusato on ollut niukka eikä muidenkaan viljelyskasvien tilanne näytä hyvältä. Kesän kuluessa satoennusteita on reivattu alaspäin koko Euroopassa. Tutkimusyhtiö Stratégie Grainsin arvion mukaan esimerkiksi mallasohraa riittää kattamaan vain puolet EU:n omasta tarpeesta (MT 30.7.).

Suomessa sadon ennakoidaan jäävän vuosituhannen alhaisimmaksi. Rukiin sato jäänee puoleen viime vuodesta ja vehnän sato putoaa kolmanneksen. Ohrasato jäänee alimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen, ja kaurasadosta ennakoidaan pienintä kahdeksaan vuoteen.

Pellot vaalenevat vauhdilla ja puinti­kausi on alkamassa poikkeuksellisen aikaisin. Eri asia on, mitä laariin kertyy. Kuivuudesta ja kuumuudesta johtuen viljat ovat monin paikoin pakkotuleentuneet. Luonnonvara­keskuksen arvion mukaan poikkeuk­sellisen kuivan ja helteisen sään jatkuessa voi syksyllä korjattava sato olla vielä arviotakin pienempi.

Tilanne on samanlainen muissakin Itämeren alueen maissa. Ruotsi hallitus esittää maataloudelle 1,2 miljardin kruunun, noin 116 miljoonan euron kriisipakettia. Tuen avulla ruotsalaisia viljelijöitä autetaan ostamaan rehua ulkomailta ja pyritään estämään rehunpuutteesta johtuvia hätäteurastuksia.

Heikot satonäkymät heijastuvat myös ruuan maailmanmarkkina­hintoihin. Leipävehnän joulukuun futuurihinta nousi viime viikolla Pariisissa 200 euroon tonnilta. Lontoossa noteerattiin rehuvehnän marraskuun futuurihinnaksi noin 208 euroa tonni.

Suomessakin viljojen hinnat ovat nousussa, mutta ero eurooppalaisiin ja maailmanmarkkinahintoihin ei näytä kutistuvan.

Ruuan maailmanmarkkinahinnat ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan kuluttajahinnat olivat toukokuussa 2,4 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Suomen tuottaja­hinnoissa ruuan kallistuminen ei ole näkynyt.

Kuivuus vaikuttaa ruuan lisäksi myös muiden hyödykkeiden hintoihin. Pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkön tukkuhinta on yli kaksinkertaistunut parissa kuukaudessa. Sähkön hintaa nostaa se, että Ruotsin ja Norjan voimaloiden vesivarastot ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen pienet.

Sähkön hintaa nostaa myös päästö­oikeuksien kallistuminen. Tämän vuoden aikana päästöoikeuksien hinta on noussut kahdeksasta eurosta yli 17 euroon hiilidioksiditonnilta.

Jos kuiva kausi jatkuu, näkyy se ennen pitkään myös kuluttajien sähkö­laskussa, koska Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Vuoden 2016 tammikuussa Suomen sähkön kokonais­kulutuksesta tuonnin osuus oli lähes kolmannes, lähes tuonti­juustojen osuuden verran.

Tuontiriippuvuuden arvellaan jopa pahentuvan, koska monet sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset tulevat käyttöikänsä loppuun. Nämä niin sanotut kombivoimalat korvataan usein pelkillä lämpölaitoksilla, koska sähkön tuotantoon ei kannata investoida.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti viime viikolla, että kotimainen tuotanto ja sähkön tuonti eivät mahdollisesti riitä kattamaan sähkön kulutusta. Syynä varoituksen oli Olkiluodon ydin­voimaloiden putoaminen pois sähkön­tuotannosta muuntajapalon takia. Vaikka tilanteesta selvittiin, osoitti se sähköhuollon haavoittuvuuden.

Ruualle ja sähkölle on yhteistä, että niiden tuottaminen kannattaa huonosti. Sähkössä omavaraisuus on jopa heikompi kuin ruuassa.

Poikkeusolosuhteet – kuten nyt kuivuus – toivottavasti muistuttavat omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä.