Hevosala on kasvuala

Hevoset ovat tehneet jo vuosikaudet vahvaa paluuta näkyväksi osaksi suomalaista maaseutua. Kaikki merkit viittaavat siihen, että ala jatkaa kasvuaan vahvassa myötätuulessa.

Hevonen oli vielä 1960-luvulle saakka maatiloilla yleinen ”työkone” ja kulkupelikin. Traktorit ja autot syrjäyttivät sen nopeasti pelloilta ja savotoilta. Ihmisen tunnolliset työ-, ja monessa tapauksessa myös rintamakaverit jäivät ansaituille eläkepäiville.

Enimmillään hevosia oli Suomessa vuonna 1950, yhteensä noin 410 000. Määrä olisi voinut olla komeampikin, sillä Suomi joutui luovuttamaan pian sotien jälkeen 50 000 hevosta Neuvostoliitolle osana sotakorvauksia.

Kun hevosia ei enää töissä tarvittu, niiden määrä pieneni nopeasti. Vähimmillään hevosia oli Suomessa 1980-luvulle tultaessa – ainoastaan runsaat 31 000.

Suomalaisten suhde hevoseen ei kuitenkaan hiipunut, vaan elintason nousu tarttui myös hevosalaan. Hevonen näytti voimansa, kun ihmisillä alkoi olla varaa harrastuksiin.

Hevosten määrä on 1980-luvulta lähes kolminkertaistunut noin 76 000 hevoseen. Oma suomenhevosemme on saanut rinnalleen tuontirotuja poneista lämminverisiin. Ravi- ja ratsutalleja on noin 16 000 ja ammattimaista hevostaloutta harjoittavia yrittäjiä tuhansia.

Hevoset ovat 2000-luvulla olleet käytännössä ainoa kasvava kotieläinlaji. Ne ovat myös tuoneet ihmisiä, elämää ja yrittäjyyttä alueille, jotka ovat muuten menettäneet väestöään kaupungeille.

Hevostalous koskettaa jälleen monia maatiloja joko talliyrittäjyyden tai yrittäjien välisen yhteistyön muodossa. Siksi hevoset ovat tehneet viime vuosina vahvan paluun myös Maaseudun Tulevaisuuden sivuille.

Normaalin uutisseurannan lisäksi MT tarjoaa tänä vuonna lukijoilleen noin kahden kuukauden välein erityisen hevostalouden teemasivun. Ensimmäinen niistä löytyy tästä lehdestä.