Keskusta ja RKP valitsivat eri tyylin

Viime viikonvaihteessa pidetyt keskustan ja RKP:n puoluekokoukset valitsivat uudet puheenjohtajat.

Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kempeleläinen kansanedustaja Juha Sipilä (51). Hän voitti toisella kierroksella toisen kauden kansanedustajan Tuomo Puumalan selvästi 1251–872. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kolmaskaan paluuyritys keskustan johtoon ei onnistunut.

Sipilän valintaa voi pitää poikkeuksellisena. Perinteisesti puolueiden puheenjohtajiksi valitaan pitkän järjestötyön läpikäyneitä ja kokeneita poliitikkoja. Näin on tehty aiemmin myös keskustassa.

Sipilällä ei ole paljoakaan kokemusta valtakunnan politiikasta eikä myöskään kunnallispolitiikasta. Näiden sijaan hänellä on pitkä ja menestyksellinen kokemus yritystoiminnasta. Keskustan noin kaksi tuhatta puoluekokousedustajaa katsoi, että poliittinen kokemattomuus oli tässä tilanteessa eduksi.

Yrittäjänä Sipilä on ollut ennakkoluuloton ja hän on vankkumaton kestävän talouden kannattaja. Sipilä lupasi kiitospuheessaan, että Suomeen voidaan luoda 200 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa. Vihreän talouden ajaminen ei ole jäänyt Sipilältä puheiden asteelle, vaan hänellä on siitä konkreettista näyttöä.

RKP:n puheenjohtajavalinta sen sijaan noudatti perinteistä kaavaa. Puheenjohtajaksi valittiin monissa poliittisissa tehtävissä pitkään toiminut espoolainen europarlamentaarikko Carl Haglund (33).

Vaikka Haglundin valittiin äänestyksen jälkeen, ei valintaa ole yllätys. Hän oli puolueen vahvojen taustavaikuttajien suosikki. Haglund voitti äänestyksessä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin 144–106.

Haglundin valita merkitsee, että hän nousee nykyisen puolustusministeri Stefan Wallin tilalle puolustusministeriksi. Puolustusministerin vaihdos on RKP:n kannalta huojentava asia, koska Wallin joutui varuskuntien lakkautuspäätöksen yhteydessä kovan arvostelun kohteeksi.

Uudet puheenjohtajat joutuvat heti tuoreeltaan ottamaan kantaa euromaiden valtiovarainministereiden lupaukseen tukea Espanjaa sadalla miljardilla eurolla.

Sipilän mielestä Suomen ei pidä lähteä tukemaan espanjalaisia pankkeja. Haglund vastasi Sipilälle, että oppositiossa ei tarvitse kantaa vastuuta.

Vaikka keskustan ja RKP:n tuoreilla puheenjohtajilla on erilaiset taustat, on heillä sama tavoite. Ensi syksyn kunnallisvaaleissa pitäisi saada kunnollinen tulos. Keskusta nousun kannalta kunnallisvaalit ovat erittäin tärkeät.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama kuuden puolueen hallitus on antanut vahvalle kuntapuolueelle keskustalle lähes kaikki mahdolliset välineet vaalimenestykseen. Hallituksen ajama kuntauudistus ja siihen liitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ovat nostaneet vahvaa vastusta myös hallituspuolueiden sisällä.

Hallituspuolue RKP:n kannalta kuntauudistushanke ei ole omiaan lisäämään suosiota pienissä ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen aseman puolustamien tässäkin hankkeessa uhkaa vahvistaa pelkän kielipuolueen leimaa.

Kotimaan politiikkaan vaikuttaa vahvasti eurooppalaisen talouden kehittyy. Muutokset ovat nopeita ja kesän aikana voi tapahtua paljon. Riippumatta siitä, onko puolue hallituksessa vai ei, on otettava kestävä kanta asioihin.

Pelkkä kannattaminen tai vastustaminen ei riitä. Pitää esittää oma selkeä vaihtoehto ja olla valmiina ottamaan myös vastuu. Tuoreilla puheenjohtajilla on edessään kiireinen kesä.