Lääke voi olla pahempi kuin tauti

Kaikessa toiminnassa on varaa parantaa. Päästö- ja nielukeskustelussa mennään kuitenkin pahasti hakoteille, jos ainoa sektori, joka todella sitoo hiiltä, joutuu syytettyjen penkille.
Peltojen, myös eloperäisten peltojen, tehtävä on esisijaisesti tuottaa ruokaa.
Peltojen, myös eloperäisten peltojen, tehtävä on esisijaisesti tuottaa ruokaa.  Kuva: Pekka Fali
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keskiviikkona julkistama ennakkotieto maankäyttösektorin hiilipäästöistä ei ollut yllätys. Jo keväällä pikaennakossa Luke arvioi maankäyttösektorin muuttuneen ensimmäisen kerran ikinä hiilipäästölähteeksi.

Suurimmat syyt laskennallisten hiilinielujen pienentymiseen ovat metsien lisääntyneet hakkuut, puuston kasvun hidastuminen sekä ojitettujen turvepohjaisten metsämaiden laskentamenetelmän muuttuminen. Metsät ovat edelleen isoja hiilinieluja.

Maatalouden laskennalliset päästöt vähenivät prosentin. Syy tähän on erittäin mielenkiintoinen. Luken mukaan päästöjen vähenemiseen vaikutti etenkin huono sato, joka vähensi peltoon jääneistä kasvintähteistä peräisin olevia dityppioksidipäästöjä.

Laskelmien tuottama tulos on varmaankin oikein, mutta sen, mitä laskelmiin sisällytetään, voi kyseenalaistaa. Peltojen tuottama sato sitoo paljon hiiltä, mutta sitä ei laskelmissa oteta huomioon. Ojittamattomien soiden hiilensidontaa ei myöskään oteta huomioon. Erityisesti nyt pitää muistaa, että laskennallisten päästöjen sijaan peltojen tärkein tuotto on ruoka.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Peltojen tärkein tuotto on laskennallisten päästöjen sijaan ruoka.

Joskus käy niin, että ongelmaan esitetyt lääkkeet ovat pahempia kuin tauti. Lääkkeeksi maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi on esitetty rajoituksia eloperäisten peltojen käyttöön. Kuivien kesien lisääntyessä se on uhka ruokaturvalle, koska eloperäiset maat ovat kivennäismaita satovarmempia. Parin viime vuoden aikana parhaat viljasadot onkin saatu eloperäisiltä pelloilta (MT 9.12.). Ne tarvitsevat myös vähemmän lannoitusta.

Metsien hiilensidontaa voidaan tehostaa lisäämällä kasvua. Se onnistuu oikea-aikaisilla metsänhoitotöillä ja lannoituksella. Samaan aikaan halutaan kuitenkin lisätä metsien suojelua. Yhdeksi syyksi metsien kasvun hidastumiseen on arvioitu metsien ikääntyminen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen 60–80-vuotiaat männiköt ovat ohittaneet nopeimman kasvun vaiheet.

Kaikessa toiminnassa on varaa parantaa. Päästö- ja nielukeskustelussa mennään kuitenkin pahasti hakoteille, jos ainoa sektori, joka todella sitoo hiiltä, joutuu syytettyjen penkille.