Pienet kunnat ajetaan ahtaalle

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon johtama kunta- ja sote-koordinaatioryhmä pystyi kolmessa päivässä siihen, mihin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ei pystynyt kahdessa vuodessa.

Ryhmä esitteli keskiviikkona yksimielisesti linjauksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja uudistuvassa kuntakentässä tulevaisuudessa pitäisi hoitaa.

Mallissa ei ole suuria yllätyksiä esillä olleisiin malleihin verrattuna. Lähtökohtana on edelleen niin sanotut vahvat peruskunnat. Kyse ei ole suoraan kunnan taloudesta, vaan väkiluvusta. Alle 20 000 asukkaan kunnilta halutaan viedä valta, mutta maksajan rooli sentään säilyy.

Esityksen mukaan Suomeen syntyy uusi ”kuntamalli”, niin sanotut vastuukunnat. Yli 20 000 tuhannen asukkaan kunnat saavat järjestää tulevaisuudessakin perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa terveyskeskuksia ja sosiaalitointa.

Sen sijaan alle 20 000 asukkaan kunnat eivät näitä palveluja saa itsenäisesti järjestää, vaan he ostavat palvelut vastuukunnalta. Palveluja ostavalla kunnalla ei olisi tulevaisuudessa vaikutusvaltaa siihen, miten palvelut järjestetään.

Väestöpohjakriteereitä voidaan poiketa erityisin perustein. Ei yllätä, että poikkeus voidaan tehdä, jos siten esimerkiksi turvataan kielelliset oikeudet.

Koordinaatiotyöryhmä perustelee esitystään sillä, että malli on läpinäkyvä, demokraattinen ja tehokas, koska valta ja vastuu ovat samojen kuntapäättäjien käsissä. Tässä näkyy hallituspuolueiden vastenmielisyys nykyisiä kuntayhtymiä kohtaan. Muun muassa pääministeri Katainen on monta kertaa sanonut kuntayhtymiä hallintohimmeleiksi.

Demokratian toteutuminen vastuukuntamallissa on vähintäänkin vajavaista, koska vastuukunta käyttää isännän ääntä ja muiden velvollisuus on maksaa laskunsa ilman mahdollisuutta ottaa osaa päätöksentekoon.

Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi perustetaan sairaanhoitopiirien tilalle sote-alueet. Näissäkin tapauksissa vastuu palveluiden järjestämisestä olisi vastuukunnalla eli käytännössä maakuntien keskuskaupungeilla. Edellytyksenä on vähintään 50 000 asukasta ja riittävä kantokyky.

Kuntayhtymiäkään ei täysin hylätä sillä yliopistosairaaloihin nojautuvien viiden erityisvastuualueen (Erva) hallinnointimalliksi esitetään sote-alueista muodostuvaa kuntayhtymää.

Työryhmän esitys saattaa täyttää oikeuskansleri Jaakko Jonkan vaatimuksen siitä, että sote-uudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa ennen kuntajakolain uudistamista.

Siitä, onko tarkkuus nyt riittävä, voidaan kuitenkin olla montaa meiltä. Varsinainen asetus sote-uudistuksesta on tarkoitus antaa vuoden 2015 aikana.

Lisää vaikeuskerrointa sote-uudistukseen tuo, että kunnallisen itsehallinnon leikkaamisen perustuslainmukaisuudesta pitää päättää perustuslakivaliokunnassa. Vaikka valiokunnan lausuntoa tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun mahdollista tulevaa sote-lakia käsitellään, olisi koko uudistuksen kannalta parempi pyytää lausunto mahdollisimman varhain.

Jos uudistuksesta joudutaan päättämään perustuslain säätämisjärjestyksessä, se tuskin menee läpi. Työryhmän työn tyrmännyt professori Kaarlo Tuori epäilee, että hallitus toivoo perustuslakivaliokunnan muuttavan tulkintaansa kunnallisesta itsehallinnosta (HS 10.5.).

Työryhmän esitys on kuitenkin kova työnäyttö Petteri Orpolta ja oiva veto pääministeriltä. Nyt hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kädet ovat sidotut ja sote-uudistuksesta rakennetaan vahvaa vipua kuntaliitoksille.