Puoluekokousten viikonvaihde

Sekä johtava hallituspuolue kokoomus että oppositiossa oleva keskusta pitävät viikonvaihteessa puoluekokouksensa. Kokoomus kokoontuu Lahdessa, keskustalaiset taas valtaavat Turun. Molemmissa puolueissa on vallalla luottavainen henki, ovathan sekä kokoomus että keskusta olleet viimeisen vuoden myötätuulessa.

Tällä kertaa suurimman huomion saa kokoomuksen kokous, jossa puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja. Mittelössä ovat mukana elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Kokoomuksen valinnalla on tällä kertaa vielä erityisen suuri merkitys valtakunnan politiikalle, sillä uudesta puheenjohtajasta tulee myös uusi pääministeri.

Keskustan kokouksessa on takavuosina totuttu koviin taistoihin ja räiskyviin jäsentenvälisiin kilpailuihin. Nyt kokouksesta odotetaan rauhallista, sillä puolueella menee gallupeissa hyvin ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä nauttii kenttäväen keskuudessa yhtenäistä kannatusta. Äänestyksiä nähtäneen puoluesihteerin ja varapuheenjohtajien vaaleissa, mutta niihinkään ei sisälly suuria intohimoja.

Kokoomuksessa kolme ehdokasta ovat käyneet näyttävän ja tasaväkiseltä tuntuvan kampanjan. Vaikka ehdokkaat ovat vakuuttaneet yhdestä suusta, että kysymys ei ole linjavaalista, siitä on sellainen nyt kuitenkin tulossa.

Kovimman ja näkyvimmän kampanjan käynyt Alexander Stubb on esitellyt teemoja, joissa hän on erottautunut muista ehdokkaista. Stubb on vaatinut Suomea Natoon, puhunut perintöverosta kateusverona vaatien sen poistamista sekä perännyt ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamista.

Teemoillaan Stubb on rakentanut itselleen oikeistolaista profiilia ilmeisen tarkoituksella, häntähän on pidetty muutoin arvoliberaalina. Jan Vapaavuori on puolestaan korostanut talousosaamistaan ja poliittista kokemustaan, joka on paljon pidempi kuin muilla ehdokkailla.

Paula Risikko on selvästi maakuntien vaihtoehto pääkaupunkiseudun Stubbille ja Vapaavuorelle. Vaalin yllättäjäksi veikattu Risikko vetoaa perinteisiin konservatiiveihin, jotka eivät hyväksy Stubblin liberalismia ja Vapaavuoren helsinkiläisyyttä.

Etukäteen on mahdotonta arvioida, miten vaalissa käy. Vaaliasetelmat ratkeavat varmasti vasta kokousta edeltävänä ns. pitkien puukkojen yönä, jolloin tehdään lopulliset liittoutumiset ehdokkaiden taakse.

Sekä keskusta että kokoomus lähtevät tekemään eduskuntavaalitaistelua hyvistä lähtöasetelmista käsin. Mielipidetiedusteluissa puolueet ovat aivan tasoissa, noin 20 prosentissa. Lähtöasetelma enteilee, että vaalien pääkilpailu tulee syntymään näiden puolueiden välille.

Keskusta ja kokoomus tietävät itse, että ne joutuvat ottamaan vaaleissa lujasti yhteen, kun ykköspaikasta kilpaillaan. Keskusta joutuu haastamaan kokoomuksen, onhan kokoomus johtava hallituspuolue ja keskusta on taas istunut koko vaalikauden oppositiossa.

Puolueet joutuvat kilpailussakin muistamaan, että vaalien jälkeen ne joutuvat väistämättä miettimään yhteistyötä. Yhteistyö ei kummallekaan ole vieras ajatus, mutta istuvatko keskusta ja kokoomus seuraavalla vaalikaudella samassa hallituksessa, sen ratkaisee vaalitulos.

Politiikkaan tulee puoluekokousten jälkeen varmuudella lisää säpinää. Uusi pätkäpääministeri joutuu johtamaan hallitusneuvottelut, jotka eivät ole mitkään minineuvottelut vaan kysymys on kokonaan uuden hallituksen muodostamisesta.

Tällöin nähdään myös, miten uuden kokoomusjohtajan, kuka hän onkaan, etukäteen esittämät teesit tulevat mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.