S-ryhmä teki paluun neuvottelujen tielle
Suomalaisen ruokaketjun merkittävimpiin toimijoihin kuuluva S-ryhmä joutui tyynnyttelemään julkisesti tuottajia ja elintarviketeollisuutta Mikkelin Farmari-messuilla. S-ryhmän päivittäistavarakauppaa johtaja Sampo Päällysaho totesi ryhmänsä olevan edelleen valmis neuvottelemaan loppukesän tuotteiden hinnoista, mikäli kustannusten nousu jatkuu. Messujen paneelissa kävi kuitenkin selväksi, että kauppa joutuu tulevaisuudessakin myös poliitikkojen kriittisen arvioinnin kohteeksi.
Muun muassa Markku Eestilä (Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja), Antti Kurvinen (Maa- ja metsätalous ministeri) sekä Sampo Päällysaho (S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja) osallistuivat Suomalaisen ruokaketjun tulevaisuus osana huoltovarmuutta ja alan kannattavuutta –paneeliin. Kuva: Carolina Husu4.7.202204:00
Erityisesti kiukkua on herättänyt pääjohtaja Hannu Krookin MTV:n Uutisextrassa esittämä näkemys, jonka mukaan tuottajille ei enää heruisi lisää kaupalta huolimatta kustannusten nousun jatkumisesta. Päällysaho selitti pääjohtajansa tulkinnan koskeneen vain touko-kesäkuun sopimusjaksoa, joka on jo lyöty lukkoon.
Näin varmasti on, mutta Krookin lausunnot ovat jo ennättäneet saada poliitikot ja etujärjestöt takajaloilleen maataloustuottajista puhumattakaan.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan S-ryhmän lausunnot eivät ole vakuuttaneet häntä siitä, että kauppa olisi vastuullisesti mukana ruokakriisin hoidossa, Maatalouden etujärjestön MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila syytti S-ryhmää määräilystä ja myös oppositiopuolue kokoomuksen maatalouden asiantuntijana profiloituva, kansanedustaja Markku Eestilä piti kaupan tapaa lyödä tuottajat polvilleen epäeettisenä.
Erittäin sovinnollisesti Farmari-näyttelyssä esiintynyt Päällysaho totesi S-ryhmänkin ottavan maatalouden kriisin tosissaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, se nähdään syksyllä. Kilpailuviranomaisia kavahtavat kaupan edustajat eivät tunnetusti halua arvioida julkisesti hintojen kehitystä.
Viesti maatalouden ykköstapahtumasta oli sekä kaupan että politiikan päättäjille selvä. Erityisesti eläintiloilla ahdinko on edelleen syvä. Lopetustahti vain kiihtyy. Myös kotimaisen maatalouden mahdollisuudet tuottaa ruokaa suomalaisille kuluttajille vähenevät samaan aikaan, kun kansainvälinen ruokakriisi uhkaa.
ProAgriakeskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko arveli kotimaisen tuotannon pudotuksen olevan seuraavien viiden vuoden aikana kymmeniä prosentteja, mikäli alan kannattavuus ei olennaisesti kehity.
Kurvisen mukaan tilanne näyttää siltä, että kaupan ja muun ruokaketjun välisiä sopimusehtoja koskevaa lainsäädäntöä pitäisi tiukentaa, jotta ketjun tulonjakoa saataisiin reilummaksi.
Kilpailulakiin ei nykyinen hallitus ehdi enää puuttua, vaikka tarvetta voisi Kurvisen mukaan olla. Myös Eestilän mielestä tasapainossa olisi korjattavaa. Hän ei ollut kuitenkaan Kurvisen kanssa yhtä vakuuttunut varsinkaan kilpailulainsäädäntöön puuttumisesta.
Sen sijaan Eestilä hakisi lisätukea tuottajille vaikuttamalla EU-päätöksentekoon ja erityisesti niiden tulkintoihin. Useaan otteeseen hän totesi välttämättömäksi maatalouden tukien suuntaamista aktiiviviljelijöille määrittelemättä kuitenkaan, keitä tarkoittaa.
Kurvisen ja jo häntä ministerin tehtävässä edeltänen Jari Lepän (kesk.) ajatus parlamentaarisesta työryhmästä, joka pureutuisi maatalouden kohtalon kysymyksiin yli vaalikausien on hyvä, jopa välttämätön.
Venäjän hyökkäystoimien aiheuttama kriisi maailman ruokajärjestelmään yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on niin vakava, ettei sitä yhdessä vaalikaudessa ole edes mahdollista hoitaa.
Suomen Nato-jäsenyyden hakemisessa poliittinen järjestelmä näytti voimansa. Samanlaista yksituumaisuutta soisi löytyvän myös kotimaisen ruokaturvan varmistamiseksi.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
