Italian mallilla kaikilla olisi varaa energiaremonttiin

Euroopan komissio julkaisi viime vuoden joulukuussa ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Direktiivin taustalla on päästöjen vähentäminen, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi vauhtia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Nyt halutaan vauhdittaa myös riippuvuuden vähentämistä Venäjältä tuotavasta öljystä ja maakaasusta. EU:n tavoitteena on päästä eroon venäläisestä energiasta vuoteen 2027 mennessä.

Tavoitteella on myös EU-kansalaisten tuki. Selvityksen mukaan selvä enemmistö eli 85 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi katkaista energiariippuvuus Venäjään. Riippuvuuden katkaiseminen edellyttää kiireellisiä ja mittavia investointeja. EU valmistautuu käynnistämään yhteensä 300 miljardin euron investoinnit päästäkseen eroon Venäjän energiasta vuoteen 2027 mennessä.

Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Komission esitys koskee kaikkia rakennuksia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan energiatehokkuusremontti pitäisi tehdä Suomessa noin puoleen miljoonaan rakennukseen. Valtaosa niistä on omakotitaloja. Aikaa remonttien tekemiseen olisi noin kymmenen vuotta. (MT 27.5.)

Vaikka energiainvestointeihin esitetään tukea EU:lta ja jäsenvaltioilta, edellyttää tavoitteeseen pääseminen investointeja myös kansalaisilta. Kaikilla siihen ei ole varaa. Energiatehokkuutta lisäävät toimet maksavat vähintäänkin tuhansia euroa. Lämmitysjärjestelmän muutoksen hinta voi olla noin 20 000 euroa.

Komission esitystä vaivaa samanlainen tasapäistäminen kuin metsien kohdalla. Esityksen mukaan jokaisessa jäsenvaltiossa jouduttaisiin remontoimaan yhtä suuri osa rakennuksista riippumatta rakennuskannasta. Parhaaseen tulokseen päästäisiin, kun remonteissa otettaisiin olosuhteet huomioon.

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mielestä EU:n pitäisi ilmastotalkoissa keskittyä tarjoamaan selkeät, ennustettavat ja markkinavetoiset puitteet jäsenmaille, kunnille ja yrityksille päästä asetettuihin tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. (MT 4.2.)

Suomen hallitus totesi lausunnossaan, että ongelmana komission esityksessä on kiireinen aikataulu ja se, ettei esityksessä huomioida erilaisia ilmasto-olosuhteita, energiajärjestelmiä ja rakennuskantoja. Vielä ei edes tiedetä, mita halutaan. Esimerkiksi Suomen nykyinen energialuokitus korvattaisiin EU:n yhteisellä luokituksella. Energiatehokkuusluokituksen uusimisen on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kaikkien jäsenmaiden niputtaminen samaan muottiin on ongelmallista. Komissio muun muassa esittää talojen lämpötilan laskemista 19 asteeseen. Pohjois-Euroopassa lämmitys vie enemmän energiaa ja Etelä- ja Keski-Euroopassa energiaa kuluu paljon talojen jäähdytykseen.

Komission tavoite on sinänsä hyvä, koska eurooppalaisten rakennusten energiatehokkuudessa on paljon parantamisen varaa. Kysymys on myös mahdollisuudesta toteuttaa remontit.

Komission suunnittelema energiatehokkuuden parantaminen onnistuisi parhaiten Italian mallilla. Italian hallitus maksaa talon remontin kokonaan, jos remontti parantaa kodin energiatehokkuutta. Tuen avulla voi esimerkiksi vaihtaa ikkunoita tiiviimmiksi, uusia lämmityslaitteita tai asentaa aurinkopaneeleita. Tuki rahoitetaan suurelta osin EU:n elpymisrahoilla. (Yle 18.4.)