Luottamus on erittäin tärkeä pohja hyville kauppatavoille

Kuva: Timo Filpus

Kyselyjen mukaan kuluttajat ovat sitä mieltä, etteivät viljelijät saa ruokaketjusta oikeidenmukaista osuutta. Myös puolueiden edustajat olivat MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden vaalipaneelissa samaa mieltä.

Kaupan määräävään markkina-asemaan puolueiden edustajat puuttuisivat muun muassa tekemällä muutoksia käsittelyssä olevaan elintarvikemarkkinalakiin ja kilpailulakiin. Toivottavasti puolueet ovat vaalien jälkeen samaa mieltä.

Ongelmista elintarvikemarkkinoiden kauppatavoissa on puhuttu vuosia. Vaikka ongelmia on nostettu esiin ja elintarvikemarkkinalakia on uudistettu, muutokset parempaan suuntaan ovat olleet hitaita. Vaikuttaa siltä, että parannusten aikaansaaminen elintarvikeketjussa on kuin kirjan sankarin taistelu tuulimyllyjä vastaan.

Ongelman ytimessä on keskittyneen kaupan vahva asema suhteessa teollisuuteen ja tuottajiin. Kaupan mielestä suuria ongelmia ei ole, mutta elintarvikeketjun muiden osien mielestä niitä edelleen on.

Elintarvikevaltuutetun viime vuoden lopulla tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tekemän kyselyn mukaan liikesuhteen menettämisen pelko estää tuottajia ja teollisuutta kertomasta elintarvikemarkkinavaltuutetulle mahdollisista hyvän kauppatavan vastaisista rikkeistä. Kyselyyn vastanneista tuottajista näin kokee reilut 60 prosenttia ja elintarviketeollisuusyrityksistä yli 70 prosenttia. (MT 18.1.)

Liikesuhteiden menettämisen lisäksi haluja kääntyä viranomaisten puoleen vähentää, etteivät tuottajat ja teollisuusyritykset usko viranomaisten pystyvän auttamaan tilanteessa.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun Olli Wikbergin mukaan ilmoitus viranomaiselle saatetaan tehdä vasta siinä vaiheessa, jos koko oma elinkeino on vaakalaudalla.

Ongelmat ovat edelleen samoja kuin aikaisemmin tehdyissä kyselyissä. Merkittävimpiä ongelmia ovat ehtojen yksipuolinen muuttaminen, kaupalliset kostotoimet ja tuotteiden palautukset.

Vuonna 2021 tehtyyn edelliseen kyselyyn verrattuna ongelmat ovat jopa lisääntyneet huomattavasti. Edellisessä kyselyssä kaupan kostotoimia piti ongelmana vajaa 20 prosenttia vastaajista, nyt 40 prosenttia. Ehtojen yksipuolisen muuttamisen koki ongelmana vuonna 2021 vajaa puolet, nyt lähes 70 prosenttia vastaajista.

Maaseudun Tulevaisuuden muun muassa vuonna 2020 tekemän kyselyn mukaan ongelmaksi koettiin myös kaupan omien merkkien suosiminen ja tarjouskilpailujen heikko läpinäkyvyys (MT 18.3.2020).

Tuore kysely kertoo, että elintarvikemarkkinoiden yllä leijuu edelleen epäluottamuksen, jopa pelon ilmapiiri. Ongelmia ei uskalleta viedä eteenpäin. Ei auta vaikka olisi oikeassa, jos sen hintana saattaa olla elinkeinon menettäminen. Näin ei voi jatkua.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan edellinen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston liikejuridiikan professori Kari Hoppu totesi MT:n haastattelussa pari vuotta sitten, että koko elintarvikeketjussa on aika vahva epäluottamus toisiaan kohtaan. Se leijuu hänen mukaansa alan yleisenä ilmapiirinä ja alalla arvioidaan, että toisen etu on itseltä pois. Vastaavaa ilmiötä Hoppu ei ole huomannut muilla toimialoilla. (MT 17.12.2020)

Koska elintarvikeketjun toiminnassa on viljelijöiden, elintarviketeollisuuden, kansalaisten ja puolueiden mielestä vikoja, pitää ne tavalla tai toisella korjata. Helpoin tapa on tehdä se ketjun toimijoiden kesken. Sitä on kuitenkin yritetty vuosia tuloksetta. Näyttää siltä, etteivät asiat tule kuntoon ilman lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tiukentamista.

Luottamus on hyvien kauppatapojen pohja. Ellei hyvää luottamusta synny, on tiukka viranomaiskontrolli parempi.