Ymmärrys maataloudesta alkaa EU:ssa vihdoin valjeta

Komission kaukoputkessa näkyy nyt maa- ja metsätalouden kohdalla myös myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Päätösten teminen jää kuitenkin EU-vaalien jälkeen muodostettavalle komissiolle. 

Ympäri Eurooppaa kadut ja tiet täyttäneet traktorit ovat olleet selkeä viesti sekä kansallisille että Euroopan unionin päättäjille, että viljelijöiden mitta on täynnä. Viljelijöille sälytetyt, jatkuvasti lisääntyneet vaatimukset ilman korvausta ovat ajaneet viljelijöiden talouden erittäin ahtaalle. Ruuan ja uusiutuvan energian tuottaminen on nähty ongelmana, eikä ratkaisuna.

Nyt vaikuttaa, että tunnelin päässä kajastaa valo. EU:n komission viime viikolla julkaisemassa tiedonannossa uusista vuoden 2040 ilmastotavoitteista, maa- ja metsätalous on vaihtunut EU:n näkökulmasta ongelmasta ratkaisuksi. Vaikka kyseessä on vasta tiedonanto, muutos maa- ja metsätaloutta kohtaan on nykyisen komission taholta todella merkittävä.

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mielestä on hienoa, että tiedonannon pääpaino on päästöjen vähentämisessä eikä nielujen holtittomissa lisäämisvaateissa. MTK:n Brysselin toimiston johtajan Hanna Leiponen-Syyrakin mukaan nyt pyritään ottamaan huomion myös toimien sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja eurooppalaisen maatalouden kilpailukyky. (MT 9.2.)

Muutos on suuri alkuvuodesta esillä olleisiin versioihin nähden. Leiponen-Syyrakin mukaan silloin maataloudelle oltiin vielä asettamassa 30 prosentin päästövähennystavoite sekä päästökauppa ulottamassa myös maatalouteen.

Merkittävää on myös, että tiedonannossa komissio näyttää huomioineen, että ruuan tuotannosta aiheutuu väistämättä myös kasvihuonepäästöjä. Tulevan maatalouspolitiikan kannalta on huomionarvosta, että monipuoliset perheomisteiset maatilat sekä viljely ja kotieläintuotanto ovat tiedonannon mukaan EU:n maatalouden selkäranka. Komissio on sitoutunut ´myös tiivistämään vuoropuhelua metsänomistajien ja alan muiden toimijoiden kanssa. Ilmastotavoitteissa puun rooli korostuu biomateriaalien tuotannossa.

Vaikka tiedonanto on tärkeä signaali mahdollisesta suunnanmuutoksesta, maa- ja metsätaloudessa ei kuitenkaan kannata vielä huokaista helpotuksesta. Nykyinen komissio ei näitä visioita tule toteuttamaan, koska vision eteenpäin vieminen jää alkukesän Euroopan parlamenttivaalien jälkeen valittavan komission tehtäväksi.

EU:n maatalouspolitiikassa on ilmasto- ja ympäristötavoitteiden lisäksi tapahtumassa suuria muutoksia. Yksi merkittävimpiä syitä muutostarpeeseen on Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys. Ukrainan jäsenyys lisäisi EU:n peltopinta-alaa kolmanneksen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mielestä ilman Ukrainan jäsenyyttäkin suuri maatalouspolitiikan muutostarve on olemassa.

Helppoa uudistaminen ei tule olemaan, koska Niemen mukaan monet, erityisesti isot EU-maat hyötyvät nykyisestä maatalouspolitiikasta. Tällaisia maita ovat muun muassa Ranska, Saksa ja Puola.

Maatalouspolitiikka tarvitsee uudistamista myös tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen mielestä. Hän kirjoitti MT:n yliössä, että kansallisella ja EU:n tasolla maatalouspolitiikka on historiansa vankin. (MT 7.2.)

Kuhmonen muistuttaa, että huolimatta tilakoon lähes kaksinkertaistumisesta 2000-luvulla Suomessa, tilakohtainen maataloustulo on vähentynyt 14 prosenttia. Vuotuisesta vaajaan kahden miljardin maataloustuesta kymmenen viime vuoden aikana, viljelijöiden tuloksi on jäänyt 0,6 miljardia euroa vuodessa. Kaikki myyntituotot ja muut osa tuesta ovat menneet ruokaketjun muiden osapuolten suihin.

Maa- että metsätaloutta koskevissa uudistuksissa on todella otettava huomioon tuottajien näkemykset. Hienoilla visioilla ei ole mitään virkaa, ellei ole niiden käytännön toteuttajia. Olisiko nyt viimein aika nostaa alkutuottajat ansaitsemaansa asemaan? Syyllistämällä ja halpuuttamalla se ei onnistu.