Vesijohdoissa muhii suuri korjausvelka

Suomessa on noin 100 000 kilometriä vesijohtoja ja yli 50 000 kilometriä jätevesiviemäreitä. Erittäin huonokuntoisia putkistoja on tuhansia kilometrejä. Vesilaitokset investoivat vuodessa keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa, mutta Investointitarve on tulevaisuudessa lähes kaksinkertainen. (Yle 13.10.)

Ylen uutisen mukaan vesijohdot ruostuvat maan alla, koska Suomessa myydään liian halpaa vettä. Muovisen vesijohdot saattavat vielä kestääkin, mutta ongelmia aiheuttavat erityisesti vuosikymmeniä maan alla olleet erilaiset metalliset liittimet.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen noin vuosi sitten julkistama selvitys Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 ehdottaa kehottaa kaivamaan varat korjausinvestointeihin kuluttajien vesimaksujen korotuksista. Korjausvelka kasvaa entisestään, jos vesilaitoksia koskeva lainsäädäntö tiukentuu.

Vesilaitosten omistus on hajallaan. Suomessa on nykyisin noin 400 kunnallista vesilaitosta ja noin 1 500 vesiosuuskuntaa. Vaikka vesihuollon hoitaisikin osuuskunta, vastuu on kunnilla. Vesihuollon järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä.

Monissa pienissä vesiosuuskunnissa sekä verkoston rakentaminen että hoito on tehty talkoovoimin. Talkooväkeä on yhä vaikeampi saada. Oman ongelmansa tuo myös, ettei vanhoista verkostoista ole aina tarkkoja karttoja olemassa.

Osassa vesilaitoksista on varauduttu korjausinvestointeihin huonosti. Syynä on usein, että maksujen korottaminen on poliittisesti hankalaa. Vesiosuuskunnissa ei ole myöskään välttämättä varauduttu isoihin korjausinvestointeihin, koska osuuskunnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan palveluja osuuskunnan jäsenille.

Vesihuoltotekniikan professorin Riku Vahalan mukaan nykymenolla pienet ja keskisuuret vesihuoltolaitokset ovat pahassa pulassa, kun niiden verkostot alkavat tulla käyttöikänsä päähän. Hänen mielestään olisi aika havahtua siihen, ettei erityisesti pienen vesihuoltolaitoksen ole mahdollista ylläpitää nykyistä vesihuollon toimintavarmuutta ilman merkittäviä maksujen korotuksia. (MT 12.9.2020)

Vesilaitosten tulevaisuus huolettaa myös valtiovaltaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama Kansallisen vesihuoltouudistuksen johtoryhmä hyväksyi huhtikuussa alan uudistusohjelman. Sen tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut. Ohjelmassa ennakoidaan, että tulevaisuudessa korjausvelan kasvusta on odotettavissa lisääntyviä ongelmia.

Suomen vesilaitokset kiinnostavat varmasti myös ulkomaisia sijoittajia sähkön jakeluyhtiöiden tapaan, koska vesiyhtiötkin ovat luonnollisia monopoleja. Joillakin kunnilla saattaa olla haluja myös paikata talouttaan ja välttää korjausvelka myymällä vesilaitoksensa. Tämän suuntaisia suunnitelmia on ollut ainakin Jyväskylässä ja Ähtärissä.

Kaupat eivät kuitenkaan ole tulevaisuudessa mahdollisia, koska vesihuollon yksityistämistä vastustava "Vesi on meidän" -kansalaisaloite sai hiljattain kaikkien eduskuntapuolueiden yksituumaisen tuen. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto alkaa ripeästi valmistella lainsäädäntöä, jolla vesihuollon yksityistäminen estetään.

On asiakkaidenkin etu, että vesijohdot ja viemärit pidetään kunnossa, koska lopulta asiakas maksaa kaiken. Kustannusten lisäksi erityisesti viemäreiden huono kunto aiheuttaa paikallisesti mittavia ympäristötuhoja.

Myös kuluttajilla on oma vastuunsa vesi- ja viemäriverkoston kunnosta. Asiakas muun muassa vastaa myös taloudellisesti sitä, että omalla tontilla olevat johdot ovat kunnossa. Mahdollisten vuotojen etsiminen pihoista ja puutarhoista voi aiheuttaa kustannusten lisäksi melkoiset maisemalliset haitat.

Vesihuollon järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä.