Asfaltin kuorimista maaseudun teiltä on turha mainostaa parannuksena
Biotalouden raaka-aineet liikkuvat nimenomaan alemmalla tieverkolla, kuten monet ihmisetkin. Kaikkien maan osien saavutettavuudella on myös iso turvallisuuspoliittinen merkitys.
Tieverkon korjausvelka on tunnetusti paisunut vuosi vuodelta. Viime vuoden lisärahoilla kasvu on saatu hetkellisesti pysähtymään. Korjattavaa olisi silti 2,5 miljardin euron edestä. Kuva: Petteri Kivimäki24.7.202505:30
Maaseudun pöliseviin sorateihin liittyy monilla mukavia muistoja. Moni muistaa myös, kuinka hienoa oli päällysteen saapuminen omalle kylälle. Nyt huonokuntoisia asfalttiteitä muutetaan takaisin sorateiksi.
Näitä muutoksia tehdään Väyläviraston mukaan keskimäärin 30 kilometrin verran vuodessa. Huonokuntoisen asfalttitien kunnostaminen hyväksi soratieksi voi olla paikoin järkevä ratkaisu, mutta sitä on turha mainostaa suurena parannuksena (MT 21.7.).
Tieverkon korjausvelka on tunnetusti paisunut vuosi vuodelta. Viime vuoden lisärahoilla kasvu on saatu hetkellisesti pysähtymään. Korjattavaa olisi silti 2,5 miljardin euron edestä. Summasta 200 miljoonaa koskee sorateitä.
Korjausvelka on ikuisuusongelma, jota poliitikot eivät ole kyenneet ratkaisemaan. Esillä on ollut monenlaisia kilometriveroja ja ruuhkamaksuja. Niihin joudutaan vielä palaamaan, kun polttoaineista saatavat verotulot hiljalleen vähenevät.
Tieverkko voitaisiin hoitaa kuntoon myös perinteisellä budjettirahoituksella. Korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, kuin Petteri Orpon (kok.) hallituksen keväällä päättämät veronalennukset.
Korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, kuin hallituksen keväällä päättämät veronalennukset.”
Houkutus päällysteiden poistoon on monessa kohteessa iso, koska huonon asfalttitien muuttaminen soratieksi voi olla jopa 80 prosenttia halvempaa, kuin uuden asfaltin tekeminen.
Soratien kantavuus on kuitenkin asfalttitietä pienempi, mikä on huono asia puukuljetusten ja maatalouskoneiden kannalta. Päällystetty tie on myös yleisesti ottaen turvallisempi ja pitävämpi ratkaisu.
Pahimmillaan sorapinta jää huonolle ylläpidolle, mikä johtaa paikoin ajokelvottomiin väyliin.
Asfaltin kuoriminen pois pienemmiltä teiltä heijastelee valitettavan yleistä ajatusmaailmaa, jonka mukaan maaseudulla ei kukaan kuitenkaan liiku, eikä teillä ole elinkeinopoliittista merkitystä.
Lähtökohta on kuitenkin väärä. Biotalouden raaka-aineet liikkuvat nimenomaan alemmalla tieverkolla, kuten monet ihmisetkin. Kaikkien maan osien saavutettavuudella on myös iso turvallisuuspoliittinen merkitys.
Soratie voi jossain olla parempi vaihtoehto, mutta isompaa trendiä päällysteiden poistamisesta ei saa tulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
