Öljyboikotti yksin ei rokota Venäjää riittävästi

EU on lopettamassa öljyn ostamisen Venäjältä puolen vuoden sisällä. Polttoaineissa siirtymäaika on komission esityksen mukaan kahdeksan kuukautta. Päätös sinänsä on pitkään odotettu ja oikea, mutta siirtymäaika on liian pitkä. Se vähentää pakotteen tehoa merkittävästi.

Siirtymäaikaa vaativat erityisesti Itä-Euroopan maat. Yksimielisiin päätöksiin perustuvassa 27 maan unionissa niihin on taivuttava, jos päätöksiä ylipäätään halutaan tehdä.

Esimerkiksi Slovakian jalostamot pystyvät käyttämään vain venäläistä raakaöljyä ja ne palvelevat muiden muassa Tšekkiä, Unkaria ja Itävaltaa. Kaikkien näiden maiden ongelma on, etteivät ne voi korvata putkea pitkin tulevaa öljyä ja polttoaineita tankkerituonnilla meriteitse.

Venäjää myötäilevä ja EU:n oikeusvaltioperiaatteita uhmaava Unkari on oma lukunsa, mutta senkin kanssa on nyt pakko tehdä kompromisseja, jotta pääministeri Viktor Orbán ei pääse hajottamaan Venäjän vastaista rintamaa EU:ssa.

Siirtymäajasta huolimatta öljyn tuonnin lopettaminen Venäjältä on tuskallista kaikille EU-maille. Vaikka Saksa on pystynyt nopeasti ja merkittävästi vähentämään riippuvuuttaan Venäjän öljystä, maalla on isoja haasteita Itä-Saksan Schwedtin ja Leunan jalostamojen kanssa. Ne pyörivät täysin Venäjältä putkea pitkin tulevan öljyn varassa.

Tuontikiellon perimmäinen tarkoitus on hyvä: Ilman EU:lta saatavia öljytuloja presidentti Vladimir Putinin on entistä vaikeampi pyörittää diktatuuriaan ja Ukrainaa tuhoavaa Venäjän armeijaa. Pakotepäätökseen liittyy kuitenkin pitkän siirtymäajan lisäksi monta ongelmaa. Jos niille ei tehdä mitään, USA ja EU-maat kärsivät jopa enemmän kuin Venäjä.

Kun Eurooppa lopettaa ostot Venäjältä ja haalii öljyn muualta, hinnat nousevat. Kukaan ei tosin vielä osaa varmasti sanoa, miten paljon.

Joka tapauksessa energian ja polttoaineiden hintojen ja sitä kautta muiden kuluttajahintojen, erityisesti ruoan hinnan nousuun on syytä varautua. Kiihtyvällä inflaatiolla, ostovoiman romahtamisella ja talouskasvun hiipumisella voi olla arvaamattomia poliittisia seurauksia sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kansalaisten kasvava tyytymättömyys murentaa Venäjän vastaisen rintaman yhtenäisyyttä.

On myös hyvin mahdollista, että öljyboikotti rokottaa Putinia paljon toivottua lievemmin. Hintojen nousun ansiosta Venäjän öljytulot eivät välttämättä putoa ratkaisevasti, vaikka vienti vähenee. Erityisesti pitkä siirtymäaika voi tässä mielessä olla Moskovalle lottovoitto. Geopoliittisesti Kreml saattaa myös hyötyä myymällä pitkään jatkuvan hintarallin aikana öljyä alennuksella niihin maihin, joissa se haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa.

Lisäksi Putin voi iskeä takaisin ja lopettaa kaasutoimitukset koko Eurooppaan. Erityisesti Saksalle ja Italialle kaasuhanojen nopea sulkeutuminen olisi myrkkyä.

Öljyboikotin kielteisten vaikutusten torjuminen edellyttää USA:n, EU:n ja koko Venäjän vastaisen rintaman tiivistä yhteistyötä. Pelkkä öljyn tuonnin lopettaminen ei yksin riitä. Pakotteita pitää kohdistaa venäläistä öljyä kuljettaviin varustamoihin. Öljyn hinnan nousua on pyrittävä jarruttamaan laajalla ostokartellilla ja tuotannon lisäämisellä.

Ostokartellin tehoa tosin heikentää se, että Kiinaa ja Intiaa ei saada siihen mukaan. Öljyn tuotannon lisäämisestä on jo neuvoteltu OPEC-maiden ja Iranin kanssa, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Kaikista kielteisistä seurauksista huolimatta Venäjältä ei siirtymäajan jälkeen pidä ostaa enää pisaraakaan öljyä eikä polttoaineita. Mitä nopeammin viattomia ukrainalaisia murhaavan Putinin sotakoneen ja koko hänen diktatuurinsa rahoittamista vähennetään ja lopetetaan kokonaan, sen parempi.