Metsät tuottavat hyvinvointia laajalle

Metsäteollisuus on ollut Suomen talouden harvoja valopilkkuja. Monta vuotta kestäneen hiipumisen jälkeen metsäyhtiöt ovat ryhtyneet investoimaan. Perinteisten metsäteollisuustuotteiden rinnalle on syntynyt myös uutta tuotantoa.

Uusien tuotteiden myötä tehtaat ovat muuttuneet biotuotetehtaiksi. Puusta voidaan valmistaa paperin, sahatavaran ja kartongin lisäksi muun muassa liikennepolttoaineita ja raaka-aineita meikeistä lääkkeisiin.

Itä-Suomen yliopistossa on käynnistynyt hanke, jossa tuotteistetaan puun hienokemikaaleja esimerkiksi lääke-, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuteen. Projektikoordinaattori Taneli Väisäsen mukaan tuotteille on olemassa selkeät markkinat. (MT 23.5.).

Metsäteollisuus oli viime vuonna Suomen suurin vientiala. Tullin vientitilaston mukaan puu- ja paperiteollisuuden osuus oli 21,7 prosenttia. Viennin arvo kasvoi edellisvuodesta kolme prosenttia 11,6 miljardiin euroon.

Metsäteollisuuden uusi nousu heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvityksen mukaan UPM tuottaa Suomen yhtiöistä eniten arvonlisää kansantalouteen.

Viime vuonna UPM:n arvonlisä kansantalouteen kerrannaisvaikutuksineen oli 4,1 miljardia euroa. Kymmenen eniten arvonlisää tuottaneiden yritysten joukossa olivat myös Metsä Group ja Stora Enso. Metsä Groupin tuottama arvonlisä oli 2,7 miljardia ja Stora Enson 2,2 miljardia euroa.

Metsäteollisuuden suuri merkitys selittyy sillä, että kerrannaisvaikutuksissa otetaan huomioon, mistä raaka-aineita ja palveluja ostetaan. Metsäteollisuus ostaa puista ja kuljetuksista valtaosan kotimaasta. UPM:n tuottama suora arvonlisä oli viime vuonna 1,5 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutukset lähes 2,7 miljardia euroa. Myös Metsä Groupilla kerrannaisvaikutukset olivat lähes kaksinkertaiset suoraan arvonlisään verrattuna.

Metsä Groupin Äänekoskelle rakenteilla oleva biotuotetehdas työllistää rakentamisvaiheessa 4 000 henkilöä ja valmistumisen jälkeen noin kaksi tuhatta. Tehdas ei työllistä suoraan nykyistä enempää, uudet työpaikat syntyvät tehdasta palvelevaan ulkopuoliseen arvoketjuun.

Puiden kuljettaminen metsistä tehtaille on merkittävä työllistäjä. Niihin käytetään Suomessa 3 600 henkilötyövuotta. Kuljetusten sujuminen sekä kotimaassa että viennissä on metsäteollisuuden kannalta elintärkeää.

Vaikka Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto sekä Puuliitto sopivat kilpailukykysopimuksen mukaisista työehdoista, haluaa Metsäteollisuus myös kuljetusketjun mukaan sopimukseen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ilmoitti maaliskuussa, ettei se lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen muistuttaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tehtävä on varmistaa, että kuljetusketju tulee sopimukseen mukaan.

Metsäteollisuuden merkitys tulee lähivuosina korostumaan entisestään. Uusien investointien myötä teollisuuden vuotuisen puunkäytön arvioidaan kasvavan vuoden 2018 loppuun mennessä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Puun käytön 20 prosentin lisäyksessä riittää savottaa koko puuketjulle.

Kiitos vuosikymmenten laadukkaan metsänhoidon, metsissä riittää puuta teollisuuden investointien jälkeenkin. Kestävää hakkuumäärää on mahdollista lisätä nykyisestä noin 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Ei ole itsestään selvää, että metsien kasvupotentiaali säilyy myös tulevaisuudessa. Se edellyttää metsänhoitotöiden tehostamista, koska metsänhoitotöiden pinta-alat ovat nykyisin vain noin puolet suosituksen mukaisesta tasosta.

Metsäala avaa nyt tietä muille sekä investoimalla että sopimalla. Jos muut toimialat seuraavat perässä, lähtee Suomi nousuun.