Kriisin selättäminen vaatii tekoja

Suomalaiset maatilat elävät pahinta taloudellista kriisiä vuosikausiin. Jo ennestään surkeasta kannattavuudesta kärsivä maatalous sai riesakseen vielä huonon kasvukauden. Ahdingossa ovat nyt kaikki tuotantosuunnat.

Viljatiloilla kato puolittanee maataloustulon tänä vuonna. Kotieläintuotannossa kannattavuutta kurittaa rajusti kallistuvat rehukustannukset. Euroopan pörsseissä rehumaissi on jo nyt myllyvehnää kalliimpaa ja valkuaisenkin hinta nousee.

Jos tuntuvaa taloudellista apua ei ole luvassa, moni viljelijä on vaarassa ajautua vararikkoon. Vaikeassa taloustilanteessa ja jaksamisen ollessa koetuksella yhä useampi harkitsee myös maataloustuotannosta luopumista.

Tuottajajärjestö vaatii hallitukselta nyt järeitä toimia, jotta kannattavuusongelmien kanssa painiva maatalous pelastetaan vaikean ajan yli (MT 10.8.).

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan maatalouden pelastuspaketin pitää olla vähintään sata miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen myöntämää 20 miljoonaa hän pitää vain symbolisena eleenä.

Taakanjako koko yhteiskunnan kesken on perusteltua, sillä suomalaiset viljelijät ovat lähes yksin joutuneet kansainvälisen politiikan maksumieheksi.

Heikon kasvukauden lisäksi suomalaistiloja ovat piiskanneet Venäjän vastapakotteet ja laskevat tuottajahinnat. Kansallisia viljelijätukia on leikattu sadalla miljoonalla eurolla kolmen viime vuoden aikana.

Tilojen kassakriisiä uhkaa syventää loppuvuonna se, että maatalousuudistuksen ennakoidaan viivästyttävän EU-tukien maksatusta yli vuodenvaihteen. Lainojen lyhennykset vaikeutuvat etenkin investoinneilla tiloilla.

Kriisin vaikutukset ulottuvat vähitellen myös tilojen ulkopuolelle, kaikkiin maatalouden kanssa toimiviin. Elintarviketyöläiset ovat jo saaneet tuntea Venäjän-viennin tyrehtymisen irtisanomisina ja lomautuksina, eikä konekauppakaan käy.

Laajamittaisen kriisituen vastustajat vetoavat Suomen heikkoon taloustilanteeseen ja EU-säädöksiin. Maatalousjätti Ranska on kuitenkin jo uhmannut yhteistä maatalouspolitiikkaa ja myöntänyt 1,1 miljardin euron suuruiset tuet ahdinkoon ajautuneille omille viljelijöilleen.

MTK:n johtoa tiistaina tavannut maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi keskustella tukien maksatuksen aikaistamisesta vielä kertaalleen maatalouskomissaarin kanssa. Myös EU-tukipäätöksissä hän aikoo pitää Suomen puolta. Asia on esillä ylimääräisessä EU-ministerineuvostossa 7. syyskuuta.

Tiilikaisen mukaan ministeriössä varaudutaan jo tuleviin satovahinkokorvauksiin ja pyritään etsimään niihin varoja, mutta muusta tuesta ei hänellä ollut kertoa.

MT:n haastattelemalla edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministerillä ja nykyisellä sisäministerillä Petteri Orpolla (kok.) ei ole tietoa kriisiapupaketista maataloudelle, eikä hän innostu asiasta. Julkisen talouden huonoon tilaan vetoavan sisäministerin mielestä kriisistä selvitään suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja markkinointia parantamalla.

Myös Orpon puoluetoveri, valtiovarainministeri Alexander Stubb on varovainen: hallituksen kärkihankkeista rahoja voitaisiin irrottaa muttei budjetista.

Sekä keskustan, kokoomuksen että perussuomalaisten kannatuksen perusta on vankasti maaseudulla. Siksi nykyhallituksella on se kuuluisa tuhannen taalan paikka osoittaa tukensa peruskannattajakunnalleen. Maaseudun ihmisten erityinen katse kohdistuu keskustaan, joka moitti edellisen hallituksen maataloustoimia ja jolla on poliittinen vastuu maatalouspolitiikasta.

Sympatian sijaan nyt tarvitaan konkreettista rahallista apua, jotta tiloilla selvittäisiin tulevasta talvesta.

Pelastustalkoisiin peräänkuulutetaan myös muita kuin hallitusta ja EU:ta. Ruokaketjun toiminta huutaa halpuuttamisen sijasta nyt reiluuttamista. Jokaisen, joka elää suomalaisesta maataloudesta ja ruuasta, tulee tuntea vastuunsa.