Sote-uudistuksessa pahoja valuvikoja

Eduskunnan perustuslakivaliokunta vaatii eilen antamassaan lausunnossa sosiaali-ja terveyspalvelujen (sote) uudistamista koskevaan lakiesitykseen merkittäviä muutoksia. Valiokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan esitetyssä muodossa ehdotus vaatisi perustuslain säätämisjärjestyksen.

Perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan hallituksen esitys sote-uudistuksesta ei toteuta riittävällä tavalla perustuslaissa edellytettyä kansanvaltaisuutta. Ongelmat liittyvät kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen ja kuntien rahoitusvastuuseen.

Lakiesitys on ollut muutenkin eduskunnassa vastatuulessa. Eduskunnan talous- ja valtiovarainvaliokuntien tiistaina antamissa lausunnoissa arvioitiin, että sote-uudistuksen taloudelliset hyödyt uhkaavat jäädä laihoiksi. Valtiovarainvaliokunnan mukaan uudistus voisi korkeintaan hillitä kustannusten kasvua.

Perustuslakivaliokunnan lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, ettei lakiesitys tule menemään eduskunnassa nykymuodossaan läpi, vaikka lopullisen mietinnön eduskunnalle antaa sosiaali-ja terveysvaliokunta.

Päättymässä olevan vaalikauden suurin hanke on työllistänyt virkamiehiä ja päättäjiä sekä kunnissa että valtion hallinnossa.

Sotea ja jo haudattua kuntauudistusta koskevia lausuntoja on pyydetty kunnilta kyllästymiseen asti. Lausuntoja on pyydetty lakiluonnoksista, vaikka asiantuntijoiden mukaan ne ovat perustuslain vastaisia.

Kuntien vastaukset hallituksen esityksiin ovat pääsääntöisesti olleet tyrmääviä.

Moneen kertaan pohjaan palanut sote-soppa oli viime keväänä kuntauudistuksen tapaan täysin karilla. Uudistuksen tarpeellisuudesta kertoo kuitenkin se, että epätoivon hetkellä oppositio tuli hallituksen avuksi.

Hallitus ja oppositio pääsivät yksimielisyyteen siitä, miten uudistusta pitää viedä eteenpäin.

Puolueiden välinen sopimus antoi uudistukselle vain raamit, mutta sisältö jäi edelleen auki. Sekava tilanne on johtanut siihen, että monet kunnat eivät ole jääneet odottamaan uudistusta, vaan ovat jo ulkoistaneet sote-palvelunsa.

Parlamentaarinen ohjausryhmä sopi marraskuussa sote-järjestämislain sisällöstä. Lakiesitys ei ole kerännyt kiitosta, vaan se on tyrmätty laajasti.

Muun muassa sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä esitettyä mallia voisi kutsua piilokuntauudistukseksi, koska se pakottaa köyhiä ja pieniä kuntia kuntaliitoksiin.

Hiilamon ihmettelee myös sitä, että miksi köyhempien ja sairaampien kuntien pitäisi maksaa sote-palveluistaan eniten, vaikka ei ole mitään takeita, että niiden asukkaat saisivat yhtä paljon palveluja kuin keskusten asukkaat. (HS 17.2.)

Vaikka hallituksen sotea koskeva lakiesitys törmäsikin perustuslakivaliokuntaan, uudistusten tarvetta se ei muuta miksikään. Uudistuksia tarvitaan, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvulle on tehtävä jotain. Monilla kunnilla on todellisia vaikeuksia selvitä velvoitteistaan.

On todennäköistä, ettei nykyinen eduskunta ehdi päättää sote-laista ja uudistus jää seuraavalle hallitukselle.

Sote-uudistus jää historiaan yhtenä huonoiten valmistelluista hankkeista. Toivottavasti seuraava hallitus ottaa nyt tehdyistä virheistä oppia ja valmistelee vuosikymmenten päähän vaikuttavan uudistuksen huolellisemmin.

Seuraavaa neljää vuotta ei ole varaa hukata.