Joku aina maksaa halvan ruuan

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi keskiviikkona raportin siitä, miten thaimaalaisissa broileritehtaissa kohdellaan siirtotyöläisiä.

Selvityksen mukaan työntekijöiltä perittiin rekrytointimaksuja, joiden takia he velkaantuivat jo ennen töiden aloittamista. Osassa tehtaista ilmeni Finnwatchin mukaan pahimmillaan pakkotyön ja ihmiskaupan piirteitä.

Raportin sisällön ei pitäisi olla kenellekään suuri yllätys, koska samansisältöisiä raportteja on julkaistu aikaisemminkin. Lisäksi Suomenkin markkinoilla on liikkunut lihaa, jonka alkuperästä – eikä aina sisällöstäkään – kukaan ei ole tiennyt mitään.

Tammikuussa 2013 Finnwatch julkaisi selvityksen, joka paljasti törkeitä ihmisoikeusloukkauksia thaimaalaisessa ananaksia ja tonnikalaa jalostavissa tehtaissa. Työntekijöille maksettiin todella pientä palkkaa ja he tekivät jopa kymmenen tuntia ylitöitä päivässä.

Monet työntekijät olivat salaa maahan tuotuja siirtolaisia ja osa oli lapsia. Tehtaiden johto oli takavarikoinut siirtotyöläisten passit ja työluvat.

Näitä tuotteita kaupat ovat myyneet Suomessa omilla merkeillään. 
Finnwatchin mukaan kyseessä oli räikein tapaus, johon he ovat suomalaisyhtiöiden alihankintaketjuja selvittäessään törmänneet.

Suomeen tuodaan broilerituotteita Thaimaasta. Näitä tuotteita myydään enimmäkseen ravintoloissa ja kahviloissa. Finnwatchin mukaan niitä käyttävät esimerkiksi Sodexo, S-ryhmän ja Restelin ravintolat sekä Picnic. Thaimaalaista broileria käytetään myös valmisaterioissa ja pitsoissa.

Työoloiltaan heikoimpien yritysten tuotteita markkinoi Suomessa muun muassa Snellman konserniin kuuluva Snellman Pro. Snellman ilmoitti keskiviikkona harkitsevansa broilerinlihan tuonnin lopettamista Thaimaasta.

SOK:n vastuullisuusjohtajan Lea Rankisen mukaan heillä on kaikissa sopimuksissa vaatimuksena, että tavarantoimittajamme kunnioittavat ihmisoikeuksia kaikissa vaiheissa. Valvonta kuitenkin petti ja S-ryhmän ravintolat korvaavat thaimaalaisen broilerin kotimaisella.

Suomen Broileriyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Rantala-Sarjent muistutti MTK:n valtuuskunnassa keskiviikkona, ettei voi olla kenellekään yllätys, millaiset thaimaalaiset broilerinlihan tuotanto-olosuhteet ovat. Ne ovat olleet tiedossa vuosia. On kuitenkin ostettu sieltä, mistä halvimmalla saa, kunnes jäätiin kiinni.

Ihmisoikeusrikkomukset eivät ole ainoa tuontiruokaan liittyvä ongelma. Turun Yliopiston bakteeriopin professorin Pentti Huovisen mukaan tuontiliha lisää antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita. Huovisen mielestä Intia ja Thaimaa sekä muut tropiikin maat ovat tässä suhteessa todellisia ongelmapesiä. (Taloussanomat 3.11.)

Vaikka kaupalla ja ravintoloilla on vastuu siitä, mitä he kuluttajille myyvät, on kuluttajienkin herättävä. Haluavatko kuluttajat tietää, mitä ruoka sisältää? Jos kysymys on vain ruuan hinnasta, pitää ymmärtää, mitä se edellyttää. On myös tiedostettava, millaista tuotantoa vastaan kotimainen ruuantuotanto joutuu kilpailemaan.

EU ja Yhdysvallat käyvät parhaillaan vapaakauppaneuvotteluja. Ruoka ja ruokaturvallisuus ovat neuvottelujen suurimpia ongelmakohtia. Kiistan aiheita ovat muun muassa geenimuuntelu, hormonien käyttö kotieläintuotannossa ja lihalle tehtävä rutiininomainen kemikaalikäsittely.

EU pitää tiukasti kiinni omista tavoitteistaan, mutta samaan aikaan muun muassa Suomeen tuodaan lihaa maista, joissa on käytössä samat menetelmät kuin Yhdysvalloissa.

Suomessa ruuantuotannolle on asetettu tuontiruokaa tiukempia vaatimuksia. Vaatimukset eivät kuitenkaan näy tuottajien saamissa hinnoissa.

Ruuassakin hinta koostuu aina jostakin. Jos halutaan aina vain halvempaa ruokaa, pitää muista, että joku aina maksaa kuitenkin laskun. Samaan aikaan ei voi vaatia halpaa ruokaa ja kauhistella työntekijöiden kohtelua ja muita tuotantotapoja. Yleensä sitä saa, mitä tilaa.

Kotimainen ruoka on aina myös eettinen valinta.