Osuustoiminta taas puntarissa

If Vahinkovakuutusyhtiö haluaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvittävän, käyttääkö OP Ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa pankki- ja vakuutuspalveluissa.

If väittää, että OP olisi syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön sitomalla toisiinsa vähittäispankki- ja vahinkovakuutuspalvelut sekä tarjoamalla vahinkovakuutustuotteita alle tuotantokustannusten.

Ifin selvityspyyntö yllätti OP Ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen. Hänen mielestään väitteet määräävästä markkina-asemasta ovat perusteettomia. Karhisen mukaan selvityspyyntö on hyökkäys suomalaista osuustoiminta-aatetta vastaan.

Ifin Suomen toimitusjohtajan Timo Vuorisen mukaan he eivät hyökkää osuustoiminta vastaan, vaan he haluavat selvittää, toimivatko kaikki Suomen lainsäädännön edessä samanarvoisessa asemassa.

Selvityspyyntö johti siihen, että OP Ryhmä ilmoitti pidättäytyvänsä tiistaista alkaen toistaiseksi kaikesta toiminnasta Finanssialan keskusliitossa (FK), pois lukien työmarkkinatoimikunta ja työmarkkina-asiat.

FK:n hallituksen puheenjohtajana toimineen Karhisen mielestä on mahdotonta toimia saman pöydän ääressä tällaisia väitteitä esittävän keskeisen kilpailijan kanssa.

Vaikka selvityspyynnön tekijä on If, taustalla on kahden suurimman pankkiryhmittymän välinen kilpailu. If on osa Sampoa, joka puolestaan omistaa Nordeaa. Sekä Sammon että Nordean hallitusten puheenjohtaja on Björn Wahlroos.

Finanssialan keskusliiton mukaan OP Ryhmän markkinaosuus vähittäispankkitoiminnassa on 34,2 prosenttia ja Nordean 28,8 prosenttia. Vahinkovakuutuksissa OP:n osuus on 31,7, Lähi-Tapiolan 24,9 ja Ifin 24,7 prosenttia.

Vaikka Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisin maa, monelle päättäjälle osuustoiminnan luonteen ymmärtäminen on edelleen vaikeaa. Osuuskuntien mukaan yritysmallia ei ole myöskään huomioitu kilpailulainsäädännössä.

Osuuskuntien toimintaperiaate nousi esiin muutama vuosi sitten, kun KKV katsoi Valion käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaa ja myyneen perusmaitoja alle tuotantokustannusten. Markkinaoikeus vahvisti KKV:n päätöksen ja määräsi Valiolle 70 miljoonan euron rangaistusmaksun.

Prosessi on vielä kesken, koska Valio valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Valion mielestä KKV ei ymmärtänyt, miten maidon tuottajahinta muodostuu ja miten tulos jaetaan osuuskunnan jäsenille.

OP Ryhmä jakaa osan tuloksestaan osuuskuntien jäsenille bonuksina. Vakuutusasiakkaat voivat maksaa vakuutuksista saamillaan bonuksilla pankkipalveluita ja päinvastoin.

Ennen kuin voidaan puhua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, pitää selvittää, onko OP Ryhmällä tällainen asema. Tilanne on samantyyppinen kuin päivittäistavarakaupassa, jossa S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on lähes 80 prosenttia.

Pari vuotta sitten voimaan tulleen kilpailulain muutoksen perusteella valtakunnallisesti yli 30 prosentin markkinaosuuden omaavat päivittäistavarakaupan ketjut ovat määräävässä markkina-asemassa. Laki koskee vain päivittäistavarakauppaa. Muilla aloilla määräävää markkina-asemaa ei määritellä laissa, vaan asia arvioidaan tapaus kerrallaan.

Määräävän markkina-asemaan ei sinällään liity mitään kiellettyä, mutta se tuo mukanaan tiettyjä vastuita.

Ifin tekemä selvityspyyntö nostaa finanssitalojen kilpailun uudelle tasolle. Vaikka selvityspyynnön kohteena ei olisikaan OP Ryhmän yritysmuoto, viime kädessä siitä on kysymys. Miten osuuskunta voi jakaa tulostaan jäsenilleen?

Osuustoiminnan haastaminen koskettaa melkein jokaista suomalaista. Suomessa on lähes 5 000 osuustoiminnallista yritystä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa.

Lähes jokainen suomalainen on jonkin osuuskunnan jäsen, jotkut useammankin. Suomalaisissa osuuskunnissa on jäseniä yli seitsemän miljoonaa.

Osuustoiminnalla on Suomessa yli satavuotias menestyksekäs historia. Tästä huolimatta toiminnan periaatteet ovat monelta edelleen hukassa.