Etujärjestöillä ahtaat raamit

Keskustelu kilpailulain tulkinnasta on jatkunut siitä asti kun eduskunta sääti lain vuonna 1993. Kilpailulain lisäksi markkinoita säätelevät EU:n yhteiset kilpailusäännöt.

Arvostelijoiden mukaan Suomessa kilpailulakia tulkitaan muita Euroopan maita tiukemmin. Ongelmaksi on koettu muun muassa relevantin markkina-alueen määrittäminen.

Kilpailulain toteuttamista Suomessa valvovan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja esimerkiksi Valion näkemykset relevantista markkina-alueesta ovat kaukana toisistaan.

Kilpailulaki ei koske ainoastaan suuria yrityksiä ja tulkintaa markkina-alueesta. Kilpailulain tulkinta asettaa tiukkoja rajoja myös etujärjestöjen toiminnalle.

KKV esittää markkinaoikeudelle 55 000 euron seuraamusmaksun määräämistä Leipuriliitolle. KKV perustelee esitystään sillä, että Leipuriliitto on vuosina 2007–2010 antanut jäsenilleen hintasuosituksia. (MT 13.7.)

KKV alkoi selvittää Leipuriliiton asiaa sen jälkeen, kun liitto oli elokuussa 2010 julkaissut lehdistötiedotteen, jossa käsiteltiin alan heikkoa kannattavuutta ja painetta leipomotuotteiden hintojen nostoon.

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen kiistää väitteen. Hänen mielestään liitto on vain pyrkinyt kertomaan jäsenilleen kustannusten noususta. Väyrysen mukaan KKV:n toiminta on yksipuolista ja suuria yrityksiä suosivaa. Hänen mielestään KKV ei ole ottanut huomioon Leipuriliiton näkemyksiä lainkaan.

KKV:n apulaisjohtajan Valtteri Virtasen mielestä päätöksen taustalla on kokonaisharkinta. Hänen mukaansa tiedoista pystyy päättelemään, että kyse on kilpailunrajoituslain vastaisista hinnannostosuosituksista.

Virtanen muistuttaa, ettei KKV päätä asiaa, vaan sen tekee markkinatuomioistuin.

Kiistassa on periaatteessa kysymys siitä, mitä etujärjestö voi kertoa jäsenilleen. Miten pienten yritysten ja yrittäjien edunvalvontaa voidaan hoitaa kilpailulain mukaan? Kuinka pienten yritysten markkinaedunvalvontaa voidaan hoitaa? Kysymykset koskettavat myös viljelijöitä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että edunvalvontatyössä on perusasia kertoa jäsenistölle, mitä markkinoilla tapahtuu ja millaista kehitystä on odotettavissa. Marttila kaipaakin nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä kilpailulainsäädännön tulkintaan.

MTK:ssa joudutaan jatkuvasti pohtimaan sitä, mitä voidaan kilpailulain puitteissa kertoa. Marttilan mukaan toteutuneiden hintojen raportoinneissa ei ole ongelmia, mutta tulevaisuuden arvioinneissa ja analyyseissä joudutaan olemaan kieli keskellä suuta.

Marttilan mielestä oikeudenmukaisuus sanoo, että pienillä toimijoilla pitäisi olla enemmän vapauksia tietojen vaihtoon ja yhteistyöhön, koska vastassa on keskittynyt kauppa. Marttila lupaa, että kilpailulain rajoja tullaan hakemaan ja koettelemaan entistä enemmän.

Kilpailulakien ja -viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että markkinat toimivat tehokkaasti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Kilpailulain tulkinta ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan eri säännöillä kuin niiden kansainväliset kilpailijat. On vaikea tilanne, jos yritys on yhtä aikaa liian iso Suomeen ja liian pieni Eurooppaan.

Pienten yritysten yhteistyön liian tiukka rajaaminen ei myöskään edistä kilpailua, vaan kasvattaa entisestään suurten toimijoiden mahdollisuuksia. Yksittäisen yrittäjällä on suuriin yrityksiin verrattuna paljon pienemmät resurssit seurata markkinoiden muutoksia. Esimerkiksi yksittäinen puun myyjän asema suhteessa suuriin metsäjätteihin on heikko.

Pienyrittäjien neuvotteluvoimaa suhteessa kauppaan ja teollisuuteen pitäisi heikentämisen sijaan vahvistaa. Markkinoiden toimivuudessa on tässä suhteessa paljon parantamisen varaa.