Paikallinen sopiminen saatava maaliin

Työehtosopimukset ovat vuosien saatossa muuttuneet joustavammiksi. Monilla työpaikoilla sopiminen on arkipäivää.

Järjestäytymättömissä yrityksissä tapahtuvan sopimisen edistäminen on sen sijaan ollut tuskaisen hidasta. Hanke kariutui edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana ja nyt jumissa on Sanna Marinin (sd.) hallituksen vastaava hanke.

Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuvat työryhmät eivät ole päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Näin kävi viime viikolla myös valtiosihteeri Ville Kopran (sd.) vetämässä kokoonpanossa. Nyt työryhmä jatkaa lisäajalla.

Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimus­järjestelmän kautta. Tes-järjestelmä ja siihen olennaisesti liittyvä luottamushenkilöiden vahva asema ovat palkansaajajärjestöille asioita, joista ne eivät haluaisi tinkiä. Järjes­täytymättömiä yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät taas haluaa eroon nimenomaan näistä vaatimuksista. Se on myös ollut neuvotteluissa hyvin jyrkkä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on perinteisesti ollut työehtosopimusjärjestelmän toinen tukipilari. Nyt se on yllättäen osoittanut huomattavan suurta ymmärrystä Suomen Yrittäjien kannalle luottamushenkilöiden asemaa koskevassa kiistassa. EK:n asemaa neuvotteluissa heikentää kuitenkin, ettei se enää suoraan neuvottele työehtosopimuksista.

Kopra esittää yhdeksi ratkaisu­vaihtoehdoksi, että pienimmissä yrityksissä työnantajan kanssa sopija­puolena voisi olla koko henkilöstö yhdessä. On kuitenkin vaikea nähdä miten se eroaisi nykyisestä luottamus­henkilöjärjestelmästä.

Poliittisesti asia on erityisen tärkeä keskustalle, joka on menettänyt yrittäjäkannatustaan Sipilän kauden jälkeen.

Hallituksen pöydälle paikallisen sopimisen lisääminen päätyy viimeistään huhtikuun kehysriihessä.

”Keskusta haluaa lisätä kaikkien yritysten mahdollisuuksia hyödyntää työehtosopimuksien paikallisen sopimisen joustoja”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi MT:n haastattelussa keskiviikkona (MT 10.3.).

Työmarkkinoita tutkineen yliopistonlehtori Markku Sippolan mielestä paikallisen sopimisen tuominen järjestäytymättömiin yrityksiin voi olla vaikeaa. Syynä on, että niitä ohjaa huomattavasti tiukempi yleissitovuus. Vapauksien lisääminen voisi kyseenalaistaa koko sopimusjärjestelmän. Lintilän mukaan kyse ei ole järjestelmän romuttamisesta, vaan yhdenvertaisten sopimisen mahdollisuuksien antamisesta myös järjestäytymättömille yrityksille.

Kiinnostavaa on myös aikooko hallitus tehdä muutoksia lakiteitse. Palkansaajat vastustavat tätä jyrkästi: Se olisi isku vasten perinteistä sopimusjärjestelmää. Työnantajille se voisi olla askel kohti niiden toivomaa yrityskohtaista sopimista.

Kesäkuulle siirretyt kuntavaalit eivät ainakaan helpota asian ratkeamista. SDP:n on vaalien alla erittäin vaikea suostua luottamushenkilöjärjestelmän heikentämiseen. Toisaalta keskustalla on kovat paineet antaa näyttöjä yrittäjäkentälle.

Kehysriiheen on muutenkin ladattu kovat odotukset. Linjaukset poltto­aineiden päästökaupasta ja liikenteen verotuksesta ovat yksinäänkin tulen­arkoja. Kun tähän kokonaisuuteen lisätään talouspolitiikan tuleva linja ja työllisyystoimet ollaan vaalien alla melkoisen pommin äärellä.

Ei olisikaan ihme, jos koko kehysriihi siirtyisi kesälomien jälkeiseen aikaan.

Se ei kuitenkaan antaisi vahvaa kuvaa Marinin hallituksen toimintakyvystä. Suomen on päästävä mukaan muiden Pohjoismaiden talous­kehitykseen kun koronarajoitukset hellittävät. Paikallinen sopiminen tarjoaa tähän yhden toimivan työ­kalun. Ideologia tai järjestöpolitiikka ei saa olla järkevän sopimisen este.

Kesäkuulle siirretyt kuntavaalit eivät ainakaan helpota asian ratkeamista.