Hallituksen on keskityttävä turvaamaan ruoka, lämpö ja turvallisuus – ne ovat kaikki nyt uhattuina

Nyt talousnäkymiä sumentavat rajusti noussut inflaatio ja uhkaava energiakriisi. Kuva: Pixabay

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aloittaa tänään valtiovarainministeriön budjettiesityksen käsittelyn eli budjettiriihen. Valtiovarainministeriön elokuun alussa julkaiseman budjettiehdotus oli 6,3 miljardia alijäämäinen. Valtionvelan määrän arvioidaan nousevan ensi vuonna 144 miljardiin euroon.

Budjettiriihi on nykyisen hallituksen viimeinen. Marinin hallituksen taival on ollut selviytymistä kriisistä toiseen. Edellisiä budjetteja paisutti osaltaan maailmanlaajuinen koronapandemia, joka ei ole vieläkään ohi.

Nyt talousnäkymiä sumentavat rajusti noussut inflaatio ja uhkaava energiakriisi. Myös maailmanlaajuinen ruokakriisi edellyttää toimenpiteitä. Nämä kaikki ovat kärjistyneet Euroopassa meneillään olevan sodan seurauksena.

Valtion velkaantuminen ei ole ollut merkittävä budjettiongelma, koska valtion on saanut velkaa jopa negatiivisella korolla. Ne ajat ovat nyt ainakin toistaiseksi ohi ja korkojen osuus valtion budjetissa tulee kasvamaan merkittävästi.

Odotukset budjettiriihtä kohtaa ovat ristiriitaisia. Inflaation ja sähkön hinnan rajun nousun vaikutuksia kansalaisia kohtaa pitäisi helpottaa. Tehtävä ei ole helppo, koska edes velkarahaa ei riitä kaikkeen. Toisen mielestä esimerkiksi tuloverotusta pitäisi keventää kaikilta. Toiset mielestä ei, vaan pienituloisia pitää tukea kohdennetusti. Lisäksi verokevennykset saattaisivat kiihdyttää inflaatiota entisestään ja ne vähentävät valtion tuloja.

Veroratkaisujen tekeminen on tässä vaiheessa vaikeaa, koska syksyn työmarkkinaneuvottelut ovat kesken. Työnantajatahot haluavat kuitenkin palkkaverotuksen kevennyksiä kautta linjan. Työntekijäjärjestöt puolestaan siirtäisivät työn sivukuluja työntekijöiltä työnantajille. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikaan palkankorotusten ja verotuksen yhteensovittaminen oli helpompaa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ehdotus ylimääräisestä lapsilisästä nostatti jälleen kerran periaatteellisen keskustelun, kuuluuko lapsilisää maksaa kaikille tulotasosta riippumatta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) esitti elokuun alkupuolella sähkön arvonlisäveron alentamista. Se ei vähentäisi valtion verotuloja, vaan verotulojen kasvua. Sähkön hinnan noustessa satoja prosentteja myös arvonlisäveron kertymä nousee samassa suhteessa.

Koska energian hinnannousu on keskeinen syy inflaation kiihtymiseen, sähkön alv:n alentaminen alentaisi osaltaan inflaatiopaineita. Vasemmistoliitto ja vihreät suhtautuvat sähkön alv:n alentamiseen varauksella, koska myös suurituloiset hyötyisivät siitä.

Alennus olisi vasemmistopuolueiden mielestä mahdollista, jos se rahoitetaan esimerkiksi niin sanotulla windfall-verolla. S verotettaisiin energiayhtiöiden saamia merkittäviä voittoja, jotka ovat syntyneet olosuhteiden myötä ilman yhtiöiden omia ansioita.

Sähkön osalta tilanne on samantyyppinen kuin ruuan tuotannossa. Hinnannousun lisäksi myös saatavuuden osalta saattaa tulla ongelmia. Molemmissa aikaisemmin tehdyt päätökset ovat osaltaan heikentäneen huoltovarmuutta. Tilanne, jossa ruokaa tai energiaa ei kannata tuottaa eikä niitä ole varaa ostaa, johtaa nopeasti katastrofiin.

Vaikka hallituksen aika on mennyt "tulipalojen sammuttamiseen", on budjettiriihessä tehtävä myös tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Vaikeassa tilanteessa hallituksen on keskityttävä ennen kaikkea turvaamaan kaikkien kannalta keskeiset asiat: ruoka, lämpö ja turvallisuus. Ne ovat kaikki nyt uhattuna.

Kaikkeen ei Suomi pysty itse vaikuttamaan, mutta ruuan ja energia omavaraisuudesta päättäminen on omissa käsissä.