Ruuan hinnasta puhuttava suoraan

Meneillään oleva poikkeusaika on ansaitusti nostanut kotimaisen ruokaketjun arvostusta. Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista arvostaa maataloustuottajia nyt aiempaa enemmän. Erityisen merkittävää on, että maaseudun lisäksi myös pääkaupunkiseudulla annetaan nyt maataloudelle sille kuuluva arvo (MT 2.4).

Kun koronan aiheuttamasta kriisistä noustaan, maatalouden on pidettävä tulevassa tiukkuudessa pintansa. Tulevan jättityöttömyyden, todennäköisen asuntojen hintojen laskun ja jättimäisen julkisen velanoton oloissa valtion tukeen ei ole syytä asettaa liian suuria odotuksia. Suoraa tukea ei ole saatavissa, mutta kotimaisen tuotannon puolustaminen Euroopan unionin rahoitusratkaisuissa on olennaista.

Samoin on tärkeää vaatia poliittiselta päätöksentekijältä ratkaisuja, jotka helpottavat maaseudun yrittäjien mahdollisuuksia työllistää, vähentää hallinnollisia kuluja sekä vahvistaa tuottajien ja kotimaisen elintarvikeyritysten asemaa suhteessa kauppaan, joka näyttäisi selviävän koronakriisistä muutenkin muita vähemmin vaurioin.

Kuvaavaa on ollut hallituksen tähänastinen toiminta maatalouden kausityöntekijöiden saamiseksi maahan. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi olleensa yhteydessä ukrainalaiseen virkaveljeensä ja sopineensa järjestelyistä, joilla joukko ukrainalaisia ammattilaisia voisi Suomeen saapua. Charter-lentojen vuokraaminen heitä varten jäikin jo tuottajien omalle vastuulle. Myös rajaviranomaisten harkintaan tuntui jäävän huomattavasti päätösvaltaa.

Haaviston ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ahkerointi kausityövoiman saamiseksi on varmasti oikeansuuntaista. Silti kannattaa katsoa, onko todella niin, ettei sadoista tuhansista lomautetuista, irtisanotuista tai kesätyötä etsivistä opiskelijoista löydy työvoimaa maatiloille.

On totta, että suomalaiseen kustannustasoon suhteutettuna palkka on raskaasta ja vaativasta työstä pieni, mutta kun tulevaisuudessa kannustinloukkuja on vihdoin pakko purkaa, tämäkin asia on ratkaistavissa.

Sosiaaliturvan ja ansion yhteensovittaminen tulee ajankohtaiseksi paitsi maataloudessa myös monella muulla alalla. Niin heikkoon kuntoon Suomen talous nyt vajoaa, että vastikkeellisuus työttömyysturvan saamiseksi on pakko ottaa huomioon. Muuten julkiset varat eivät riitä.

Velkaantuminen on perusteltua nyt kriisin akuuteimmassa vaiheessa. Talouden kuntoon saattaminen kriisin jälkeen on pakko tehdä omin varoin. Hyväosaiset ja apua valtiolta hakeneet yritykset joutuvat varmasti kantamaan jälleenrakennuksesta ison osan, mutta nykyisistä eduista on myös pakko leikata. Työn tekemisen on oltava aina muuta sosiaaliturvaa kannattavampaa työikäisille ja -kykyisille suomalaisille.

Kotimaiselle ruokaketjulle koronakriisistä nouseminen on myös valtava mahdollisuus. Sen on vain itse osattava hoitaa asiansa kuntoon.

Kun omavaraisuus on nyt kaikissa maissa noussut aiempaa suurempaan arvoon, ruuan tuonnin paine on ainakin väliaikaisesti totuttua vähäisempää. Katseet kohdistuvat jälleen kerran kotimaiseen elintarviketeollisuuteen. Sen pitää saada tuotteistaan aiempaa parempi hinta. Kauppa ei vapaaehtoisesti katteistaan luovu, mutta kriisin mukanaan tuoma niukkuus kotimaisista tuotteista pakottaa keskusliikkeetkin harkitsemaan hinnankorotuksia.

Viime päivinä lehtemme on seurannut tarkasti eri lihatalojen hinnoitteluratkaisuja. Asian pitäminen esillä on välttämätöntä, jotta tuottajilla olisi mahdollisimman kattava kuva ruokaketjun kokonaisuudesta.

Ilman julkista keskustelua tuotannon kannattavuudesta alan tilanne ei parane.

Ruuan hinnasta on uskallettava puhua suoraan.

Ilman suoraa puhetta tuotannon kannattavuudesta alan tilanne ei parane.