Edunvalvontaan lisää yhteistyötä

Pro Agrian hallituksen puheenjohtajan Juha Korkeaojan mielestä viljelijöiden neuvontajärjestön Pro Agrian ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n yhteistyötä pitäisi lisätä luomalla järjestöjen välille yhteistyöelin (MT 9.12.).

Korkeaojan esitys ei ole aivan uusi, sillä yhteistyötä MTK:n ja Pro Agrian välillä on ollut jo vuosia. Korkeaojan mukaan yhteistyötä pitäisi kuitenkin organisoida nykyistä pidemmälle. Hänen mielestään yhteistoimintaa pitäisi edistää erityisesti markkinoinnissa ja maatalouden digitalisaation edistämisessä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila suhtautuu yhteistyön syventämiseen myönteisesti. Marttilan mukaan yhteistyötä tarvitaan, vaikka neuvonta ja edunvalvonta ovat eri asioita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää mahdollista yhteistyön lisäämistä hyvänä asiana. Hänen mielestään olisi hyvä, jos tuottajajärjestö tulisi vahvemmin mukaan myös neuvontatyöhön (MT 11.12.).

Yhteistyön mahdollisessa syventämisessä voidaan törmätä rahoitusongelmaan, koska Pro Agria saa toimintaansa valtionapua. Sitä ei saa käyttää edunvalvontaan. Husu-Kallio ei osaa vielä arvioida, miten mahdolliset yhteistyökuviot vaikuttaisivat Pro Agrian saamaan valtionapuun ja tulosohjaukseen.

Maakuntien Pro Agria liitoissa yhteistyön lisääminen MTK:n kanssa saa kannatusta, mutta epäilyjä herättää yhteistyön syventämisen vaikutus neuvontajärjestön riippumattomuuteen.

Pro Agria Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Kari Tahvanainen muistuttaa, että Pro Agrian vahvuus on ollut puolueettomuus. Tahvanaisen mukaan he eivät esimerkiksi ota kantaa, mihin asiakkaiden maito tai liha menee.

Viljelijöiden lukumäärän vähentyminen ja jäljelle jäävien tilojen entistäkin pidemmälle menevä erikoistuminen tuovat paineita sekä edunvalvontaan että neuvontaan.

MTK-Etelä-Savon puheenjohtajan Juha Paanasen mielestä jopa yhdistymisajatus pitää kartoittaa, koska muutokseen pitää varautua.

Hallinnon ja byrokratian yksinkertaistaminen on koko yhteiskunnassa koettu erittäin tärkeiksi tavoitteiksi. Pro Agria Etelä-Suomen hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hovi kannattaa yhteistyön lisäämistä, mutta pelkona on byrokratian lisääntyminen.

Pari vuotta sitten muodostetun Pro Agria Etelä-Suomen alueella on neljä MTK:n tuottajaliittoa. Hovin mukaan aluejaon erilaisuus on saattanut vähentää yhteistyötä, mutta suurempi ongelma on asiointi useamman elykeskuksen alueella.

Hallituksen päätös perustaa Suomeen 18 itsehallintoaluetta tuo suuria muutoksia sekä valtion aluehallintoon että nykyiseen maakuntahallintoon. Vaikka uudistus lähti liikkeelle sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestämisestä, muutos heijastuu vahvasti elykeskusten ja aluehallintovirastojen (avi) lisäksi tavalla tai toisella myös maatalouden edunvalvonnan ja neuvonnan järjestämiseen.

Tarkoituksena on muun muassa siirtää maaseudun kehittämiseen liittyviä tehtäviä elykeskuksista itsehallintoalueen hoidettavaksi.

Uudistuksen yhteydessä pohditaan maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävien ja lupa-asioiden siirtämistä elykeskuksista itsehallintoalueille. Myös kuntien hoitamat viljelijätukiin liittyvät asiat voivat siirtyä itsehallintoalueen hoidettaviksi. Tässä yhteydessä myös Maaseutuviraston (Mavi) asema ja tehtävät voivat muuttua.

Jos itsehallintoalueiden päätäntävalta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevissa asioissa uudistuksen yhteydessä todella kasvaa, edellyttää se myös alueellisen edunvalvonnan tehostamista ja tiivistämistä.

MTK:n ja Pro Agrian yhteisenä tavoitteena on maatilojen ja koko maaseudun etujen puolustaminen. Vaikka järjestöillä on tällä hetkellä tässä tehtävässä omat roolinsa, on yhteistyön tiivistäminen vakavan selvittämisen arvoinen asia.