Pohjoisen merkitys on avautumassa

Aluepolitiikka on viime vuosien aikana merkinnyt monille poliittisille päättäjille sitä, että keinotekoisesti yritetään pitää yllä sellaista, jolla ei ole tulevaisuutta. Tästä syystä yhteiskunnan vähät varat pitäisi suunnata etelän kasvukeskuksiin.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Bäckmanin johtama Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaa valmisteleva työryhmä nosti keskusteluun toisenlaisen näkökulman. Työryhmä luovutti pari viikkoa sitten ensimmäiset linjauksensa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle (kok.).

Työryhmä perää uutta asennetta Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen sekä määrätietoista panostusta alueiden kehittämiseen. Työryhmän mielestä luonnonvarat, pohjoisen merireitin eli Koillisväylän avautuminen, vankka osaamispohja sekä sijainti strategisesti tärkeällä paikalla lähellä arktista aluetta antavat alueille hyvät edellytykset nousta kasvualueiksi. Jopa koko Suomen talouden vetureiksi.

Työryhmän linjauksia voi pitää jopa radikaaleina nykyiseen suuntaukseen verrattuna, vaikka mitään varsinaisesti aivan uutta ei esityksessä paljoa ole. Panostukset Pohjois- ja Itä-Suomeen eivät kuitenkaan ole työryhmän mielestä mitään tekohengitystä vaan sijoituksia, joista hyöty leviää koko maahan.

Kehittämisohjelmasta löytyy 24 strategista avausta, joista 19 on tarkoitettu toteutettavaksi kuluvalla vaalikaudella ja loput myöhemmin. Esimerkiksi alueen tuotannollisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi esitetään erillistä kuljetustukea. Myös valtion toimintojen alueellistamista tulisi jatkaa.

Toimivat tietoliikenne- ja liikenneyhteydet ovat kasvun edellytyksiä myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tulevaisuudessa tarvitaan myös rautatieyhteys Jäämerelle.

On hyvä, että työryhmä kiinnittää huomiota alueiden erilaisten elinkeinojen yhteensovittamiseen. Matkailun, ympäristönsuojelun ja kaivostoiminnan väliset ristiriidat tulee ratkaista kestävällä tavalla.

Arktisten alueiden mahdollisuudet on huomatta muuallakin kuin Suomessa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kuolan alueelle Venäjälle on suunnitteilla lähivuosikymmeninä noin sadan miljardin euron investoinnit. On tärkeää, että Suomessa on valmiudet osallistua täysipainoisesti näihin hankkeisiin.

Venäjän merkitys alueiden kehittymisessä on suuri sekä matkailussa että investoinneissa. Tästä syystä työryhmä painottaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista sekä liiketoimintaosaamisen nykyistä kattavampaa hallintaa.

Viime vuonna venäläisiä matkailijoita tuli Suomeen 3,3 miljoonaa ja he jättivät matkailutuloja noin 1,1 miljardia euroa. Venäjän investoinnit Kuolan luonnonvarojen hyödyntämiseen voivat nousta lähivuosikymmeninä kymmeniin miljardeihin euroihin.

Backmanin työryhmän esitykset vaativat toteutuakseen poliittisen tahdon lisäksi myös rahaa. Poliittisen tahdon löytyminen edellyttäisi muutoksia nykyiseen hallituksen linjaan. Supistamisen sijaan pitäisi ryhtyä investoimaan haja-asutusalueille.

Jos poliittista tahtoa löytyy, ei rahoitus ole ylitsepääsemätön este. Yksi mahdollisuus saattaa avautua suunnitelluista eurobondeista. Ne voivat tulla huolimatta siitä, että Saksa yhdessä Suomen kanssa niitä vastustaa.

Jos eurobondit tulevat, niin niiden ehdoksi pitää laittaa, että niitä saa käyttää vain tuotannollisiin investointeihin. Näin myös Suomi pääsisi niitä osaltaan hyödyntämään.