Kylä saa uuden koulun

Kyläkoulujen lakkauttamisesta kertovat uutiset ovat Suomessa valitettavan tuttuja. Kouluverkostoa on harvennettu oppilasmäärien vähetessä, mutta usein päätösten takana on ollut myös kuntien usko suurten keskuskoulujen tehokkuuteen.

Uuden kyläkoulun rakentaminen onkin nyky-Suomessa poikkeuksellinen uutinen. Sellaisen tarjoaa Huittinen, joka päätti rakentaa Suttilan kylälle uuden koulun homeen pilaaman tilalle (MT 16.9.).

Koulun rakentamispäätökseen mahtuivat kaikki draaman ainekset. Kun home oli löytynyt syksyllä 2011, kaupungin virkamiesjohdolla olisi ollut kova halu siirtää Suttilan lapset Huittisten keskustaan.

Kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta äänesti kuitenkin koulun peruskorjauksen – käytännössä vanhan purkamisen ja uuden rakentamisen – puolesta äänin 9–0. Kaupunginvaltuusto vahvisti päätöksen joulukuussa 2012.

Uusi käänne tuli tämän vuoden kesäkuussa, jolloin rakentamisen piti jo päästä vauhtiin.

Kaupungin tekninen johtaja esitti, ettei rakentamista aloiteta, koska koulusta tulisi budjetoitua kalliimpi. Tekninen lautakunta äänesti johtajan esityksen nurin äänin 9–0.

Heinäkuussa virkamiesjohdon avuksi riensi kaupunginjohtaja, joka halusi kaupunginhallituksen peruvan rakentamispäätöksen. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin äänin 6–3, että suttilalaiset saavat koulunsa.

Kuntien virkamiesjohdon tehtävä on kamreerimaisesti vahtia kunnan varainkäyttöä. Siinä ei ole moitittavaa.

Vaaleilla valitun luottamusjohdon laskutikussa on silti oltava asteikko eurojen lisäksi muillekin arvoille, kuten kuntalaisten tasapuoliselle kohtelulle, palvelujen saatavuudelle ja yhteisön kokonaisedulle.

Suttilan etuina olivat voimakkaasti kasvava oppilasennuste sekä asiaansa määrätietoisesti ja taitavasti ajanut kylänväki. Ne ratkaisivat kouluasiaa käsitelleiden lautakuntien, valtuuston ja kaupunginhallituksen tahdon. Siihen tahtoon oli myös virkamiesjohdon lopulta tyydyttävä.

Tapaus sopisi demokratian, vieläpä lähidemokratian oppikirjaan, jos sellaista ollaan jossakin laatimassa.