Professori Mari Vaattovaara tyrmää: "Ikkunat eivät saa olla ominaisuus, josta joutuu maksamaan lisää" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Professori Mari Vaattovaara tyrmää: "Ikkunat eivät saa olla ominaisuus, josta joutuu maksamaan lisää"

Kun isot intressit ja toimijat törmäävät, heikoimmat saattavat jäädä jalkoihin – "Kaupungistumisen kiireessä rakennuttajan, sijoittajan ja asukkaan tarpeet näyttävät erkaantuvan"
Jarkko Sirkiä
Kaupunkimaantieteen professori on pitkään toivonut sääntelyn vähentämistä, mutta esittää nyt kuitenkin keskustelua rakentamisen laadullisista vaatimuksista.

Ikkunattomien huoneiden rakentaminen on aivan käsittämätöntä, jyrähtää kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

"Kyllä ihmiset ansaitsevat nähdä ulos. Jokaiseen huoneeseen kuuluu oma ikkuna."

Vaattovaara otti jo pari vuotta sitten kantaa pienten yksiöiden rakentamiseen. Keskustelu jatkuu yhä.

"Suomessa on riittävästi yksiöitä. Ei ole toivottavaa, tai on tarpeetonta, että Suomi profiloituu pienten asuntojen maana, kun täällä riittää tilaa yllin kyllin."

"Jo lähtökohtaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kansainvälisesti verraten todella paljon pieniä asuntoja. Kun kuulee, että tänne suunnitellaan entistä pienempiä asuntoja, kehitys ei mene oikeaan suuntaan."

Vaattovaara muistuttaa, että väestön ikääntyminen asettaa omia vaatimuksiaan myös asumiselle.

"Yksin asumisen osuus kasvaa etenkin vanhusväestön keskuudessa. Ei heitä varten pidä rakentaa pieniä asuntoja tai ikkunattomia huoneita. Meidän pitää kaiken kaikkiaan miettiä millaista elinympäristöä me haluamme asukkaille tarjota."

Vaattovaara on twiitannut juuri tästä aiheesta: Ensin lähtivät neliöt, sen jälkeen varastot ja nyt ikkunat.

"Yhteiskunnan köyhimmät ja hankalimmassa asemassa olevat päätyvät asumaan pieniin hellahuoneisiin, joissa ei ole edes varastoja. Jos he eivät halua säilyttää suksia keskellä huonetta, sellaisille on vuokrattava varastotilaa. Nyt sitten rahastetaan varastoilla, joiden vuokrat ovat todella kalliita. Kysymys siitä, mikä kuuluu perusasumiseen tai asuntoon on ilmeisesti määriteltävä uudelleen."

Varastojen lisäksi halutaan säästösyistä karsia myös ikkunoista. Pääkaupunkiseudulla keskeisille sijainneille kaavaillaan asuintaloja, joissa ei ole kaikissa esimerkiksi makuuhuoneesta ikkunaa ulos.

"Ikkunat eivät saa olla ominaisuus, josta pitäisi maksaa erikseen. Parhaille paraatipaikoille tehdään muka huoneita, joista ei edes näe ulos. Käytetään vain opportunistisesti hyväksi alueen hintatasoa ja maksimoidaan tuotto. Se ei ole sopivaa."

Mari Vaattovaara muistuttaa, ettei hän ole poliitikko. Hän ei halua ottaa kantaa siihen mikä olisi asumisen minimi.

"Mutta hyvinvointivaltiossa pitää käydä keskustelua millaista asumista halutaan tarjota suomalaisille. Myös niille, jotka eivät pysty itse vaikuttamaan asumiseensa."

Esimerkikseen asuntojen rakentamisen nykytilanteesta professori nostaa Helsingin Sompasaaren.

"Koska niin kaupungit kuin valtiokin osallistuu niin asuinalueiden suunnitteluun, infrastruktuurin rakentamiseen ja usein myös suoraan asuntojen ja asumisen kustannuksiin, on velvollisuus pyrkiä määrittämään minimiä ja asettamaan rajoja."

Asuntorakentamisen tukemiseen pitäisi professorin mielestä saada laadullisia vaatimuksia. Ainakin minimin määrittämiseen.

"Kaupungistumisen kiireessä rakennuttajan, sijoittajan ja asukkaan tarpeet näyttävät erkaantuvan. Asuntokannan rakentamiseen vaikuttaa myös asuntotukimekanismi, joka ei ota kantaa asumisen laatuun tai kokoon."

Lue lisää

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Tutkija: Aluesuunnittelussa ei huomioida maaseudun kausiasukkaita, mikä johtaa kaupunkien palvelujen ylimitoittamiseen ja liikaan karsimiseen maaseudulla

Perinteinen unelma pitää pintansa – jopa 70 prosenttia nuorista haaveilee omakotitalosta, paljastaa kysely

Joka kymmenes pientaloasuja maksaisi vähähiilisestä kodista viidenneksen enemmän