Natolle suunnitellaan Mikkelin Karkialammen alueelle omaa toimistorakennusta. Sen rakentaminen alkaa parin vuoden päästä. Kuva: Anna-Katri Hänninen
Euroopan karsittujen armeijoiden kasvattaminen vie vuosia – ”Voimme taistella tänä iltana, jos tarvitsee”, Mikkelin Naton ykkösmies sanoo
Venäjän raja tyhjenee asukkaista niin Suomessa kuin Norjassakin. ”Tarvitsemme eri maiden paikallistuntemusta”, kertoo eversti Ove Staurset.Mikkeli
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Ove Staursetin mukaan todella muuttanut Natoa: 9/11-iskujen myötä maailmalle rauhanturvatehtäviin lähtenyt Nato on nyt palannut juurilleen puolustamaan Eurooppaa. Kuva: Anna-Katri HänninenItärajan autioituminen herättää Suomessa huolta. Myös Norjassa Venäjän raja tyhjenee asukkaista.
”Norjassa näkyy sama trendi, pohjoisessa Finnmarkissa”, kertoo norjalainen eversti Ove Staurset.
”Olemme taas rautaesiripun takana.”
Staurset on Mikkelin Naton ykkösmies, tarkemmin ottaen Mikkelissä sijaitsevan Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoportaan osastopäällikkö.
Mikkelin Karkialammella Suomen Maavoimien esikunnan sekä Naton maavoimajohtoportaan pihassa liehuu Naton lippu.
Miten Nato näkyy nyt meillä 2,5 vuotta sen jälkeen, kun Suomi liittyi puolustusliiton jäseneksi?
Suomalaisille Nato näkyy Staursetin mukaan ulkomaisina joukkoina, esimerkiksi Mikkelissä, Rovaniemellä ja harjoituksissa. ”Joukkojen vahvuus vaihtelee.”
Norja oli yksi Naton perustajavaltioista vuonna 1949. Pohjois-Norjassa on totuttu ulkomaisiin joukkoihin.
”Kotikylässäni Norjan luoteisrannikolla on 2000 asukasta. Joka talvi noin 1500–2000 sotilasta tuli sinne harjoittelemaan. Uskon, että Suomessa nähdään lisää ulkomaisia joukkoja. Ovatko ne Nato-lipun alla vai eivät, riippuu siitä, mitä minä teen täällä.”
”Arktisessa ilmastossa toimiminen on aika vaikeaa.”
Mikkelin maavoimajohtoporras suunnittelee ja koordinoi rauhan aikana Naton jäsenmaiden toimintaa Pohjois-Euroopassa, esimerkiksi harjoituksia. Sodan aikana esikunta komentaisi Naton joukkoja.
Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa harjoittelu on Staursetin mukaan tarpeen muiden Nato-maiden joukoille.
Staursetin mukaan muiden maiden valmius toimia pohjoisen oloissa vaihtelee. ”Olen nähnyt, että ulkomaiset joukot Norjassa ovat sopeutumiskykyisiä. On ollut myös melko avuttomia armeijan yksiköitä.”
”Arktisessa ilmastossa toimiminen on aika vaikeaa. On tärkeää, että voimme tuoda paikan päälle ulkomaisia joukkoja, jotka todella pystyvät toimimaan täällä.”
”Todennäköisesti vaarallisin asia, mitä he tekevät, on teillämme kulkeminen. Toivon, että liikenteessä ei tule onnettomuuksia. Ulkomaiset joukot eivät ole tottuneet teiden liukkauteen.”
Puolustusministeri Antti Häkkänen esittää Natolle johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamista Suomeen. ”Siitä olisi apua. Se antaisi meille enemmän toimivuutta yhteydenpitoon”, kertoo Ove Staurset. Kuva: Anna-Katri HänninenSuomen ja Ruotsin liityttyä Natoon Pohjoismaat saavat Staursetin mukaan nyt todella yhtenäisen puolustuksen, ensimmäistä kertaa historiassa.
”Se ei ole historiallista vain Suomelle, vaan kaikille Pohjoismaille.”
Natoa rakentavat nyt niin Suomi, Ruotsi kuin Norjakin. Mikkelin maavoimajohtoporras koordinoi puolustusta. Ruotsi rakentaa logistiikkaesikuntaa, Norja sai ilmavoimien johdon.
Naton maa-alue Pohjoismaissa on kolminkertaistunut entisestä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä.
”Puolustuksen rakentaminen ja upseerien kouluttaminen vie vuosia.”
Pieneksi supistetut Euroopan maiden armeijat tuottavat haasteita myös Naton Mikkelin maavoimajohtoportaan toiminnalle, kertoo Staurset.
Useimpien Euroopan maiden asevoimia on supistettu merkittävästi kylmän sodan päättymisen jälkeen.
”Puolustuksen rakentaminen ja upseerien kouluttaminen vie vuosia.”
Kauanko kestää rakentaa Pohjoismaiden armeijat vastaamaan Venäjän uhkaan?
”Voimme taistella tänä iltana, jos tarvitsee. Mutta jos kysyt minulta, emme ikinä ole sataprosenttisen valmiit.”
Ove Staurset
Norjalainen eversti
Palvellut Naton erilaisissa tehtävissä 10 vuotta ja komentorakenteessa 9 vuotta.
Ollut Naton rauhanturvatehtävissä Kosovossa ja Afganistanissa. Libanonissa palveli YK:n tehtävissä. Palvellut myös operaatiopäällikkönä Egyptin Siinailla osana monikansallista tarkkailijajoukkoa.
Suomeen Staurset tuli Saksasta Naton esikunnasta.
Työskennellyt Suomen Puolustusvoimien kanssa esimerkiksi Libanonissa, Kosovossa ja Afganistanissa.
Harrastaa alppihiihtoa, toiminut hiihtovalmentajana. Staursetin kolme poikaa on ollut FIS-kilpailijoita alppihiihdossa. Yksi on hiihtänyt Yhdysvalloissa neljä vuotta North American Cupissa ja College Leaguessa.
Mikkelin maavoimajohtoportaan toiminta on vasta alussa. Nato-upseereja on kaupungissa nyt 11. Määrä kasvaa noin 50 henkeen.
Upseereja on Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi hollantilainen ja brittiläisiä upseereja on tulossa ensimmäisessä aallossa.
Esikuntien eri kansallisuudet vahvistavat Staursetin mukaan koordinaatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mikkelissä suurin osa upseereista tulee olemaan Pohjoismaista.
”Alueemme ulottuu pohjoisessa Norjan Kirkkoniemestä etelässä Tanskaan asti, joten tarvitsemme eri maiden paikallistuntemusta. Myös Islanti kuuluu alueeseemme.”
Johtoportaan upseereja on joulukuun alussa niin Rovaniemellä kuin Izmirissäkin.
Alku on ollut Mikkelissä Staursetin mukaan kiireinen. Johtoportaan upseereja on joulukuun alussa niin Rovaniemellä kuin Izmirissäkin.
Rovaniemelle ja Sodankylään on tulossa Suomen toinen Naton esikunta. Ulkomaiset FLF-joukot käyvät Suomessa harjoittelemassa Puolustusvoimien kanssa esimerkiksi Rovajärven harjoitusalueella.
Esikunnan henkilökunnan määrästä ei ole kerrottu tarkkoja lukuja, sillä suunnittelu on vielä kesken. FLF-joukkojen toimintaa Suomessa koordinoi kehysvaltiona Ruotsi.
Turkin Izmirissä puolestaan on Naton Maavoimien esikunta Landcom, johon Mikkelin maavoimajohtoporras kuuluu.
Mikkelin maavoimajohtoporras kuuluu Naton Maavoimien esikuntaan Landcomiin, jonka päämaja on Turkin Izmirissä. Kuva: Anna-Katri HänninenStaursetin mukaan ensivaikutelma Suomesta on todella hyvä.
Suomi on yksi harvoista maista, joka ei lähtenyt pienentämään armeijaansa merkittävästi kylmän sodan päätyttyä.
Nyt Euroopan kutistettuja armeijoita taas kasvatetaan. ”Toivottavasti se riittää estämään Venäjän aggression”, sanoo Staurset.
Hänen mukaansa Pohjoismaat tarvitsevat asevelvollisuusarmeijat, sillä meillä on valtavat maa-alueet eivätkä väestöt ole kovin isoja.
Naissotilaat ovat Staursetin mukaan nykyään normaali asia, jota ei Norjassa kyseenalaisteta.
Ruotsi laittoi asevelvollisuutensa tauolle vuosina 2010–2017. Norjassa keskusteltiin palkka-armeijaan siirtymisestä mutta asevelvollisuus on säilynyt ja muuttunut vuonna 2016 valikoivaksi ja sukupuolineutraaliksi.
”On todella hyvä, että naiset ja miehet ovat yhdessä armeijassa. Se tekee hyvää yksiköiden ilmapiirille.”
Naissotilaat ovat Staursetin mukaan nykyään normaali asia, jota ei Norjassa kyseenalaisteta.
Staursetista on hyvä ottaa palvelukseen nuoria eri taustoista, ei vain ”parhaita”. He saattavat liueta nopeasti opintojen pariin. Terveysvaatimukset rajaavat nyt monet ulkopuolelle.
”Luulen, että tulevaisuudessa tarvitsemme asepalvelukseen kaikki, jotka saamme.”
”Mikkeli on mukava kaupunki, täällä on kaikki mitä tarvitsen”, kertoo Ove Staurset. Hän muutti Mikkeliin elokuussa ja johtoporras aloitti virallisesti toimintansa syyskuussa. Kuva: Anna-Katri Hänninen40 vuoden armeijauran tehnyt Staurset oli aikeissa jäädä eläkkeelle, kun häntä pyydettiin Mikkeliin.
”Olen ollut urallani supistamassa armeijaa. Nyt taas rakennan sitä. Siitä tulee motivaationi.”
Väki vähenee idässä
Vuosina 2000–2024 ja 2010–2024 väestö väheni kaikissa itärajan maakunnissa Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta.
Itärajan kunnista väestön ennustetaan kasvavan vain Inarissa, muualla se laskee 2050 mennessä, MDI ennusti tämän vuoden väestöennusteessaan.
Isoimmat väestötappiot rajalla ovat Lieksassa, jossa väestön ennustetaan vähenevän 38,6 prosenttia ja Parikkalassa, jossa väki vähenee 38,4 prosenttia, jos maahanmuutto jatkuu 2020-luvun alun tasolla.
Vuosina 1980–2023 väestö hupeni Suomessa eniten Parikkalassa, Sallassa, Posiolla, Puolangalla, Hyrynsalmella, Rääkkylässä ja Rautavaarassa.
Itärajan sulkeminen on aiheuttanut talousongelmia Itä-Suomen yrityksille ja asukkaille.
Venäjän käymä sota ja sen harjoittama politiikka luovat tilannetta, jossa itärajan maakunnat eivät näyttäydy menneiden vuosikymmenten tapaan investointimahdollisuuksina vaan korkean epävarmuuden alueina, Eriytynyt Suomi -julkaisussa arvioidaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
