Viikonloppuna EU-johto yrittää päättää elvytyksen lisäksi viljelijöiden tuista – Marin näkee tilanteen valoisana: "Ei olla tekemässä sen kaltaisia leikkauksia kuin alun perin olisi ollut uhkakuvana" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Viikonloppuna EU-johto yrittää päättää elvytyksen lisäksi viljelijöiden tuista – Marin näkee tilanteen valoisana: "Ei olla tekemässä sen kaltaisia leikkauksia kuin alun perin olisi ollut uhkakuvana"

Maatalouden kehittämisrahoituksen säilyminen on Suomen yksi prioriteeteista. Suomelle kaavaillaan omaa "maaseutukirjekuorta".

EU:n johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina keskustelemaan Brysseliin mittavien elvytystoimenpiteiden käynnistämisestä ja EU:n seitsemän vuoden budjetista. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasi suomalaisia toimittajia Brysselissä ennen kokouksen alkamista.

Marin kertoi pitävänsä tiukasti kiinni Suomelle tärkeistä asioista: elpymisvälineen koon pienenemisestä, avustusten määrän laskusta ja oikeusvaltioperiaatteen sitomisesta tulevaan budjettiin. Tuhannen miljardin euron budjetista ja elpymisvälineestä päätetään yhdessä, koska elvytysvaroja jaetaan tulevan EU-budjetin kautta.

"Meidän pitää tietää mihin sitoudumme, ja mitkä meidän vastuumme ovat. On aivan selvää, että kun kyse on tämänkaltaisesta kokonaisuudesta, yksikään jäsenmaa ei voi sanella lopputulosta", Marin kertoi.

"Ei suinkaan ole niin, että tämän elpymisvälineen luonne olisi sellainen, että maille vaan annetaan rahaa ja maat käyttävät sen mihin haluavat. Kyllä se on tiukasti ja tarkasti rajattava, millä tavalla rahaa voi käyttää."

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa elpymisvälineen koko oli 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Tätä varten komissio ottaisi markkinoilta lainaa.

Avustusten määrää pitää saada Marinin mukaan tuntuvasti alaspäin.

"Jos Suomi saisi yksin päättää tästä kokonaisuudesta, me emme tekisi pakettia, jossa avustuksia olisi. Lähtisimme siitä, että lainoilla mentäisiin eteenpäin. Mutta on selvää, että Suomi ei tästä yksin päätä."

"Elpymisväline pitää nähdä kertaluontoisena, poikkeuksellisena välineenä, jota ei toistamiseen käytetä. Tällä pyritään vastaamaan hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen eli koronakriisiin ja sen aiheuttamaan taloudelliseen kriisiin", Marin kommentoi elpymiskokonaisuutta.

Yhteisiä ratkaisuja kuitenkin tarvitaan. Tästä jäsenmaat ovat yksimielisiä.

"Pienenä vientivetoisena maana meille on valtavan tärkeää, että koko Euroopan talous elpyy ja sitä kautta meidän vientimarkkinamme elpyvät."

Neuvotteluissa tiukinta kantaa jäsenmaissa edustaa "niukka nelikko", joka myös hakee lainojen määrän kasvua kokonaispaketissa. Muun muassa Hollanti on ollut äärimmäisen tiukka, ja kertonut hyväksyvänsä kokonaisuuden vain, jos elpymisvarojen käyttöä valvotaan tarkasti.

"Meillä on yhtymäkohtia niukkaan nelikkoon kuuluvien, Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan, kanssa. Me näemme yhdessä, että avustusten osuutta pitää saada alaspäin", Marin kommentoi.

Suomelle tärkeää on nostaa maatalousrahoituksen määrää EU-komission alkuperäisestä esityksestä.

Suomi haki aiemmin maaseudun kehittämiseen 10 miljardin euron korotusta suhteessa komission alkuperäiseen luonnokseen. Michelin ehdotus elpymisvälineestä ja budjetista toisi maaseudun kehittämiseen jopa 20 miljardin euron korotuksen.

EU-johtajien pöydällä oleva ehdotus välttäisikin Suomen maaseudun kehittämistukien leikkaukset lähes kokonaan.

"Nyt, kun arvioin tilannetta, niin Suomen tilanne on kohtuullisen hyvä. Me olemme jo päässeet eteenpäin tavoittaessa, joita olemme asettaneet: on pystytty turvaamaan maaseudun kehittämispuolen rahoitusta. Ei olla tekemässä sen kaltaisia leikkauksia kuin alun perin olisi ollut uhkakuvana. Meidän tilanteemme on kohtuullinen ja teemme kaikkemme, jotta saamme kokonaisuudesta mahdollisimman hyvän Suomen näkökulmasta."

"On ilman muuta selvää, että Suomi pitää kiinni omista tavoitteistaan myös maaseudun kehittämisrahoituksen osalta", Marin summasi.

Aiemmissa neuvotteluissa Suomi on saanut niin kutsutun kansallisen "kirjekuoren", eli bonuksen, maaseudun kehittämistukiin. Samaa voidaan odottaa Marinin mukaan tälläkin kertaa.

"Suomi on aikaisemmilla kierroksilla saanut oman kuoren niihin kohteisiin, joita olemme pitäneet kansallisesti tärkeänä. Ja varmasti on niin, että tälläkin kertaa osa kokonaisuutta tulee olemaan kansallisten ratkaisujen löytäminen."

Lue myös:

Pääministeri Sanna Marin pitää hyvänä tavoitteena, jos EU:n suuressa elpymispaketissa avustuksia olisi jopa alle puolet

Ministeri Tuppurainen pitää maatalousrahoituksen lisäkirjekuorta Suomelle realistisena tulevissa EU-neuvotteluissa – "Aiemmilla kierroksilla Suomi on sen saanut"

MTK toivoo EU:lta miljardin kokoista maaseutukirjekuorta tulevissa neuvotteluissa – "Antaisi mahdollisuuksia kehittää maaseutuelinkeinojen kestävää kasvua"

Maatalouden arvostus nousi koronakriisissä – komissio edistää nyt EU:n ympäristöohjelmaa pikavaihteella

Kommentti: Loppuviikosta Brysselissä edessä vaikeat neuvottelut, joissa linjataan myös maatalousvaroja – Saksa painaa kaasua sovun syntyyn

Lue lisää

Matti Vanhanen budjetista: Ensi vuodelle ei tehdä uusia elvytyspäätöksiä

EU:n elpymisväline syventää velka-ahdinkoa

EU:n pöydissä ystävämaa tunnetaan

Keskustan viides kolonna