Politiikka

Tutkimus: Kaupunkeihin investoidaan väärin perustein, sillä etätyötä ja maaseudulla asumista ei oteta huomioon – tästä syntyy suuren mittaluokan virhe kaupunkien hyväksi

Koronan vaikutus on lisännyt maaseudun kakkosasunnoissa ja mökeillä asumista entisestään. Lue lisää maaseudun vahvuuksista huomenna perjantaina ilmestyvästä MT:n jättilehdestä.
Sanne Katainen
Kaupunkien keskustoissa on koronan vuoksi varsin hiljaista, Tilastokeskuksen keräämistä puhelintiedoista selviää.

Kaupunkeihin tehdään liikaa investointeja ja ylimitoitetaan niiden palvelut. Päätöksissä ei oteta huomioon asumista maaseudun kakkosasunnoissa ja kesämökeillä, mitä korona-aika on edelleen lisännyt, Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimuksista ilmenee.

Virheelliset oletukset asumisesta vaikeuttavat myös pankkilainojen saantia maaseudulle.

”Suomalaista 43 prosenttia eli 2,4 miljoonaa ihmistä asui osan vuodesta muualla kuin vakituisessa asunnossaan jo ennen korona-aikaa. Koronan vaikutus on lisännyt monipaikkaisuutta entisestään”, erikoistutkija Olli Lehtonen ja professori Hilkka Vihinen Lukesta arvioivat.

”Ihmiset asuvat ja työskentelevät mökeillään pitempään kuin ennen. Myös muutto maaseudulle on lisääntynyt.”

Muutto maaseutukuntiin on korona-aikana kasvanut roimasti. Maalis–heinäkuussa maaseutukuntiin on muuttanut tänä vuonna noin 200 henkilöä, kun edellisenä kolmena vuonna niistä on muuttanut pois 800 henkilöä, Lehtonen kertoo.

Suomeen on tullut ulkomailta selvästi vähemmän väkeä kuin ennen.

Kiinteistövälittäjien mukaan suurten kaupunkien lähikuntien maaseutumaisiin omakotitaloihin oli syksyllä suurta kiinnostusta. Asunnon ostosuunnitelmia on suomalaisilla Tilastokeskuksen mukaan ennätysmäisen paljon.

Varsinkin pääkaupunkiseudun viereiset kunnat ovat hehkuttaneet, että niihin tulee väkeä runsain joukoin. Nurmijärven nettomuuttovoitto oli alkuvuonna yli 200 henkilöä ja kasvuvauhti prosentin luokkaa.

Suomessa alueiden väkilukua tilastoidaan vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti. ”Erityisesti kesäaikaan maaseutualueiden väkilukua aliarvioidaan samalla, kun kaupunkialueiden väkilukua yliarvioidaan”, Lehtonen ja Vihinen toteavat.

”Korona-aika on lisännyt kausiasumista selvästi samalla, kun suurten kaupunkien keskustat ovat tyhjentyneet. Myös kesämökkikauppa on ollut tänä vuonna ihan omaa luokkaansa, paljon kovempaa kuin ennen.”

Suomessa etätyöhön siirryttiin enemmän kuin missään muualla Euroopassa.

”Se näyttää sopivan suomalaisille oikein hyvin. Täällä on paljon kesämökkejä ja hyvät mahdollisuudet etätyön tekemiseen. Myös työnantajat ovat muuttaneet suhtautumista etätyöhön suosiolliseksi.”

Lehtosen mukaan koronakeväänä moni kaupunkilainen teki etätöitä kesäasunnollaan. ”Korona saattaa olla piikki, mutta samaan aikaan monet asiat ovat muuttuneet niin, että ihmiset voivat joustavasti valita asuinpaikkansa.”

”Tämä on yksi tekijä, että Suomen kansantalous on pärjännyt kriisissä monia muita maita paremmin.”

Suomessa tehdään investointipäätöksiä sen tiedon perusteella, mikä on asukkaan vakituinen asumiskunta aina vuoden alussa. ”Kausiasumista ei oteta huomioon, mikä vääristää investointeja rankasti”, Vihinen ja Lehtonen harmittelevat.

”Päätösten pitäisi perustua siihen, missä ihmiset todella ovat eikä siihen, mikä on määritelmällisesti asuinkunta.”

Kaupunkien keskustoissa on koronan vuoksi varsin hiljaista, Tilastokeskuksen keräämistä puhelintiedoista selviää. Osa työpaikoista on tyhjentynyt.

Esimerkiksi kaupunkien liikenteeseen ja asumiseen suunnatut MAL-suunnitelmat (maankäyttö, asuminen, liikenne) kohdistetaan väärin perustein, tutkijat huomauttavat.

”Kun ihmiset asuvat maaseudulla niin paljon kuin tutkimukset kertovat, sinne pitäisi investoida esimerkiksi teihin ja terveyspalveluihin. Kuntien pitää antaa terveydenhoitoa sairastumispaikkakunnalla”, Vihinen toteaa.

”Pankit eivät uskalla antaa lainaa yrittäjille tai asukkaille maaseudulla, koska pankeilla on virheellinen käsitys alueiden elinvoimasta ja asukasmäärästä”, tutkijat harmittelevat. ”Tämä johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen.”

Lehtosen ja Vihisen mukaan väärin perustein kaupunkeihin tehtävät investoinnit ovat erittäin suuren mittaluokan, miljardien eurojen virhe.

”Virhe johtaa kaupunkien palvelujen ylimitoittamiseen ja karsimiseen maaseudulla.”

Valokuidun saatavuus on hyvä esimerkki siitä, että alueiden osa-aikainen käyttö ei näy infrastruktuurin suunnittelussa. Valokuitua voidaan verrata teihin ja sähköön, se säätelee alueiden talouskehitystä. Nyt tarjolla olevaa EU-rahaa tulisi suunnata valokuituun, tutkijat ehdottavat.

MT:n jättinumero ilmestyy perjantaina 30.10. ja se lähetetään noin puoleen miljoonaan suomalaiskotiin. Lue jättinumeron uutiset osoitteessa mt.fi.

Lue lisää

Suomesta uusi Piilaakso?

Armeija hyökkää oikeaan suuntaan

Uusi aika vapauttaa kaupungista

Tuhannet puolustushallinnon työntekijät tekevät jatkossa etätyötä – Antti Kaikkonen haastaa muutkin ministeriöt: "Tarkoittaa mahdollisuuksia joustavampaan arkeen, asumiseen ja perhe-elämään"