Politiikka

Ministeri Jari Leppä: "Kasvu- ja kuiviketurpeen sekä hiiliturpeenkin saatavuus on turvattava – toimenpiteitä valmistellaan"

Maa- ja metsätalousministeri roimii epäjohdonmukaista politiikkaa: "Toivottavasti kaikkien muidenkin hallituspuolueiden kuin keskustan silmät avautuvat tämän asian osalta".
Jarno Mela
"Kasvu- ja kuiviketurpeella on niin paljon ansioita, että niistä ei ole varaa luopua", ministeri Jari Leppä tutustuu arkistokuvassa herneen jalostukseen Jokioisissa..

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mukaan "on aivan selvää, että meidän pitää turvata sekä kuivike- että kasvuturpeen – ja myös hiiliturpeen ja muiden uusien tuotteiden turvemateriaalien saanti".

"Se on aivan selvää. Nyt pohditaan tätä uutta tilannetta. Toimenpiteitä parasta aikaa valmistellaan usean ministeriön kesken. Mitä sitten tehdään? – siihen ei ole tähän päivään vastausta", ministeri Leppä vastaa MT:n haastattelussa.

Poliitikon sanoin "tahtotila on olemassa ja tavoitetila kirkkaassa mielessä".

Lepän mukaan Suomessa tarvitaan joka tapauksessa huoltovarmuusnäkökulmasta turvetta, myös energiassa. Hänen mukaansa on useampia eri toimenpiteitä, jotka pitää valmistella ja pohtia yhtä aikaa.

Kuiviketurve on ollut käytössä eläin ja siipikarjatiloilla, kasvuturve etenkin kasvihuonetuotannossa. Kumpaakin turvetta on nostettu ja tuotettu sähkön ja lämmöntuotannossa poltetun energiaturpeen yhteydessä.

Kuivike- ja kasvuturve ovat keskeisessä roolissa maataloudessa. Kuiviketurpeen ansiosta ministeri Lepän mukaan siipikarjantuotannossa lintujen terveys ja olematon antibioottien käyttötarve ovat pitkälle kuiviketurpeen ansiota.

Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että "nykyinen turpeen käytön nopea vähennys vaarantaa koko Suomen energiastrategian ja joka tapauksessa turvetta tarvitaan ja huoltovarmuuden takia, etenkin kasvu- ja kuiviketurvetta."

Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on se, että ”turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä”. Hallituspuolueista vihreille tämä tahti on ollut liian hidas. Hallitus on ilmoittanut "toimivansa tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen."

Käytännössä nykyisellä verotasolla ja kallistuneilla hiilidioksidin päästötonneilla turpeen energiakäyttö puolittuu markkinaehtoisesti vuosia etuajassa. Energiateollisuus on arvioinut turpeen energiakäytön puolittuvan jo vuoteen 2025 mennessä. Biovoimaloissa oheispolttoaineena käytettyä turvetta on jo korvattu hakkeella ja puulla. Kattiloissa rikkiä sisältävä turve on polttoteknisesti ollut tarpeen estämään kattiloiden ennenaikaisen korroosion.

Esimerkiksi Keravan Energia tiedotti keskiviikkona korvaavansa turpeen vuoden vaihteeseen mennessä tuontirikillä. Turpeen osuus biokattilan raaka-ainesyötössä on ollut viidennes. Keravan Energia pääsee biovoimalassaan hiilidioksidipäästöistä. Investointi maksoi kaksi miljoonaa euroa.

Energiantuottaja ja sähkön ja lämmön asiakkaana oleva Sinebrychoffin panimo pääsevät hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen ja hiilineutraaliksi energian osalta. Kääntöpuolena on se, että kotimainen turve korvautuu ulkoa tuotetulla ja biovoimalan polttoprosessin vaatimalla rikillä.

Ministeri Leppä vertaa vaihdosta "kuuluisaan hiilivuotoon".

Äkkinäiset liikkeet saavat aikaan hiilivuotoa. Tuotanto siirtyy Suomesta muualle.

"Meillä pitää olla myös aikataulun osalta järkevät muutokset eikä niin, että ne tapahtuvat yhtäkkiä ja vahingot ovat tuon kaltaisia."

"Ei ole järjen häivääkään, kun meille lähtee vyörymään niin ulkomainen hake kuin turvekin."

Keravan Energia ja panimo tavoittelevat samaa hiilineutraaliutta kuin maan hallituskin. Turpeen korvaaminen tässä johti "rikkivuotoon".

"Ja lisäksi eurovuotoon", ministeri Leppä lisää.

Politiikka ei ole Lepän mukaan johdonmukaista: "Ratkaisuja turpeen osalta on löydettävä."

"Toivottavasti kaikkien muidenkin hallituspuolueiden kuin keskustan silmät avautuvat tämän asian (turpeen) osalta".

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti torstaina hallituksen jatkavan maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle 2021. Tuen alaraja laskee 2 000 euroon ja ylärajaa nousee 80 000 euroon.

Maaseudun yritysten tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan ja maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville mikroyrityksille. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Hakuaika alkaa 31.12.2020.

Lue aiheesta lisää:

"Olemme kauhuissamme": Ravitalli pelkää hukkuvansa kakkaan, kun Fortumin lantapalvelu yhtäkkiä lakkaa

Elinkeinoministeri Lintilä: Turpeen veronkorotus pysyy, turvekoneille kaavaillaan romutuspalkkiota osana tukipakettia

Sinebrychoff painaa Keravan panimon energiapäästöt vuoden alusta nollaan

Lue lisää

Kotimainen energiapuu liikkeelle

Analyysi: Vero ja kalliit päästöoikeudet polkevat turpeen syvälle suohon – tositilanne on edessä parin vuoden kuluttua, kun turve loppuu lämpölaitosten varastoista

Pitäisikö eläinten hoitajat rokottaa etujoukoissa kuten ihmisiä hoitavat? Ministeri Leppä: Menemme valitun rokotestrategian mukaisesti

"Lämmöntuotannossa tulee siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin" – ministeri Mikkonen ohjaisi puun pitkäkestoisiin tuotteisiin ja pohtisi veroa ainespuun polttamiselle