Politiikka

Katso-tunnisteista Suomi.fi:hin – verotusyhtymät ja yhteismetsät kompastelevat kohti sähköistä asiointia

Yhtymien siirtyminen vanhoista Katso-tunnisteista uusiin Suomi.fi-valtuuksiin hoidetaan niin sanotulla virkailijavaltuuttamisella, joka on monimutkainen prosessi. Siitä olisi voitu tehdä alkujaan yksinkertaisempi. Muutoksia järjestelmään on jo suunnitteilla.
Johannes Tervo
Yhtymän sähköisten asiointioikeuksien hankkimisesta on tullut monelle melkoisen raskas paperisota.

Yhteiskunnalla on kova tahto siirtää viranomaisasiointi sähköisiin kanaviin.

Silti viime syksynä näytti pahasti siltä, että jopa sata­tuhatta käyttäjää on vaarassa jäädä osittain tai kokonaan sähköisen asioinnin ulkopuolelle – vain siksi, että asiointi­oikeuksien hankkiminen osoittautui niin vaikeaksi.

Yritykset, yhtymät ja kuolinpesät ovat voineet kirjautua viranomaisten palveluihin Katso-tunnisteilla vuodesta 2006 alkaen. Katso-tunnisteiden piti vaihtua Suomi.fi-­­tunnistukseen jo vuodenvaihteessa. Koska siirtyminen uuteen järjestelmään on edennyt takuten, tunnuksille annettiin Verohallinnon palveluissa lisäaikaa huhtikuun loppuun.

Siirtyminen Suomi.fi-palveluun on ollut valtaosalle käyttäjistä yksinkertainen, vakuuttaa Suomi.fi-valtuuksista vastaava kehityspäällikkö Mika King Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Yritykset on kirjattu kaupparekisteriin, josta käy ilmi, kenellä on nimenkirjoitusoikeus. Niinpä yritykset voivat antaa valtuuksia pitkälti itsepalveluna.

Ongelmat kohdistuvat yhtymiin ja kuolinpesiin, joista vastaavaa kattavaa rekisteriä ei ole olemassa.

”Näille noin kymmenelle prosentille käyttäjistä on ollut pakko luoda virkailijavaltuuttamispalvelu, jotta nekin pääsevät sähköisen valtuuttamisen piiriin”, King kertoo.

Käytännössä yhtymän tai kuolinpesän pitää täyttää hakemus valtuuden saamiseksi Suomi.fi-verkkosivuilla. Monille ensimmäinen kompastuskivi on sivuilla navigointi: valtuushakemuksen löytäminen ei ole helppoa, eikä sen täyttämiseen löydy selkeitä ohjeita. Myös DVV:n puhelinpalvelu on ollut pahoin ruuhkautunut.

Valtuushakemuksen jättäminen tuli mahdolliseksi viime kesäkuussa.

”Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa viestitimme paljon: menkää ja tehkää hakemuksenne ajoissa. Suuret volyymit saadaan kuitenkin liikkeelle vasta, kun takaraja lähestyy. Isoja määriä hakemuksia alkoi tulla marraskuun lopussa.”

Lopulta neuvontakapasiteetti ei riittänyt. Nyt tilanne on jälleen parempi. Myös verkkosivuja on Kingin mukaan pyritty selkiyttämään ja ohjeistusta lisäämään.

”Pyrimme kuuntelemaan palautetta tarkalla korvalla”, King sanoo. ”Meilläkin on töissä paljon ihmisiä, jotka ovat hakeneet valtuutusoikeutta. Heiltä ja ulkopuolelta tulee tiukkaa palautetta ja hyviä kysymyksiä.”

Johannes Tervo
Kahden metsäyhtymän osakas ja kirjanpitäjä Arvi Viita kysyy: ”Miksi valtuutusoikeuden hakemista ei voitu tehdä niin, että kukin osakas käy kuittaamassa yhden tekemän valtuutushakemuksen sähköisesti pankkitunnuksilla tunnistautuen?”

Täytetyn hakemuksen voi lähettää DVV:lle joko postissa tai sähköisesti.

Sähköinenkin hakemus pitää ensin tulostaa, koska siihen tarvitaan kaikkien yhtymän tai kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset. Sen jälkeen hakemuspaperi pitää jälleen skannata, jos sen aikoo toimittaa sähköisesti.

Liitteiksi tarvitaan kopiot kaikkien osakkaiden passeista tai henkilökorteista sekä joissain tapauksissa asiakirja, joka osoittaa nimenkirjoitusoikeuden.

Jos hakemus menee ensi yrittämällä läpi – tosin MT:n saamasta lukijapalautteesta päätellen niin ei useinkaan käy – hakijalle myönnetään haetut valtuudet. Tyypillisesti hakija saa valtuuttamisoikeuden, ei suoria asiointivaltuuksia. Tällä oikeudella hakija voi käydä valtuuttamassa itsensä tai jonkun muun hoitamaan yhtymänsä asioita verkossa.

Jukka Pasonen
Ote MT:n lukijan lähettämästä kommentista.

Jos yhtymässä on lukuisia, eri paikkakunnilla asuvia ja osin iäkkäitä jäseniä, valtuuttamisesta voi muodostua moni­mutkainen prosessi. Kaikilla osakkailla ei ehkä ole virallista henkilötodistusta, jolloin on aloitettava niiden hakemisella.

Kahden metsäyhtymän osakas Arvi Viita Ylistarosta ihmettelee systeemiä: ”Eikö olekin hassua, että edelleen voin palauttaa veroilmoituksen paperisena vain minun alle­kirjoittamana? Kukaan ei kaipaile kahden muun osakkaan allekirjoituksia eikä selvitä, ovatko he tietoisia veroilmoituksen sisällöstä.”

Mika Kingin mukaan monimutkaisuus on seurausta lainsäädännöstä.

”Tässä huolehditaan valtuuttajan oikeusturvasta. Hakemuksen allekirjoitus todennetaan vertaamalla sitä viralliseen allekirjoitukseen. Näin halutaan varmistaa, että allekirjoittaja on varmasti sama.”

Jukka Pasonen
Ote MT:n lukijan lähettämästä kommentista.

Toisin kuin monet kuvittelevat, samaa hakemuspaperia ei suinkaan ole pakko kierrättää yhtymän osakkaalta toiselle.

”Jos hakemukseen vaaditaan kymmenen osakkaan allekirjoitukset, kaikille voi lähettää saman hakemuspaperin, jonka kukin allekirjoittaa ja palauttaa asiaa hoitavalle. Tämä lähettää hakemusnipun DVV:n virkailijavaltuuttamispalveluun. Olennaista on, että hakemuksien numerot täsmäävät eli kaikki ovat allekirjoittaneet saman hakemuksen”, King neuvoo.

Moni valtuutusoikeutta hakenut on törmännyt siihenkin, että hakemus ei ole mennyt läpi, koska sen alaviitteet ja sivunumerot eivät ole näkyneet.

Ne ovat Kingin mukaan välttämätön tieto hakemuksen käsittelijälle. Niillä varmistetaan, että allekirjoittaja on nähnyt hakemuksen kokonaan. Ongelmaa on Kingin mukaan korjattu niin, että alaviite ja sivunumerot on siirretty paperin yläosaan, josta ne eivät voi kadota paperia tulostettaessa ja skannattaessa.

Jukka Pasonen
Ote MT:n lukijan lähettämästä kommentista.

Myös Arvi Viita törmäsi myös alaviiteongelmaan. Lisäksi kaksi kolmesta Viidan hakemukseen liittämästä passi­kuvasta oli hakemuksen käsittelijän mukaan liian tummia.

Kingin mukaan passikopioiden liika tummuus johtuu yleensä siitä, että passeja kopioidaan ja skannataan useaan kertaan. Hän neuvoo mieluummin valokuvaamaan passit esimerkiksi omalla älypuhelimella ja liittämään kuvat sähköiseen hakemukseen.

Johannes Tervo
Yhteen hakemukseen liittyvät paperit yhdistetään Digi- ja väestötietovirastossa tunnistenumeron perusteella. Tämän vuoden puolella virasto on ohjeistanut hakemusta täydentäviä tulostamaan papereilleen kansilehden, jossa tunniste näkyy.

Kirjanpitäjänä työskentelevä Viita on pohtinut, miksi valtuutusoikeuden hakemista ei voitu tehdä niin, että kukin osakas käy kuittaamassa yhden tekemän valtuutushakemuksen sähköisesti pankkitunnuksilla tunnistautuen.

Kysymys on hyvä. Niin hyvä, että Mika King kertoo uudistuksen olevan jo työn alla.

Toinen meneillään oleva uudistus on verotusyhtymä­rekisterin yhdistäminen Suomi.fi-valtuuksien taustarekisteriksi kaupparekisteriä vastaavalla tavalla.

”Tähän asti rekisteri on ollut vain Verohallinnon omassa käytössä. Nyt ollaan toteuttamassa rajapintaa sen ja Suomi-­valtuuksien välille”, King kertoo.

”Tavoitteena on, että rekisteri saadaan tämän kevään aikana käyttöön. Verotusyhtymille se on iso asia. Jos jokin valtuutusoikeus on jäänyt hakematta, se menee rekisterin yhdistämisen jälkeen itsepalveluna.”

Johannes Tervo
Vain käsin kirjoitettu allekirjoitus kelpaa valtuushakemukseen – myös silloin, kun hakemus tehdään sähköisesti.

Vaikka verottajan yhtymärekisteri tulevaisuudessa yhdistettäisiinkin Suomi.fi-valtuuksien taustarekisteriksi, tarve nykyisenlaiselle virkailijavaltuuttamismenettelylle ei poistu.

Verottajan rekisteri yhtymistä ei ole kattava. Sen ulkopuolelle jää merkittävä joukko asiakkaita, joiden tietoja ei pystyttäisi DVV:n rekistereistä tarkistamaan, kertoo yli­tarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta.

Esimerkiksi kiinteistöyhtymistä monet eivät ole Verohallinnon rekisterissä.

Myöskään kuolinpesistä ei ole lähimainkaan täydellistä rekisteriä.

Ja aivan oma lukunsa rekisterien ulkopuolisista toimijoista ovat lukemattomat etuudet, esimerkiksi tiekunnat ja ojayhteisöt.

Jukka Pasonen
Ote MT:n lukijan lähettämästä kommentista.

Verotusyhtymien tilanne on kuitenkin helpottumassa. Kannattaako verotusyhtymiin kuuluvien siis lainkaan kiirehtiä hakemaan Katso-tunnisteiden tilalle Suomi.fi-­valtuutusoikeutta?

Kingin mukaan kannattaa, vaikka onkin mahdollista, että tulevaisuudessa valtuutusoikeuden saattaa saada ilman sekä yhtymää että hallintoa työllistävää virkailija­valtuuttamisprosessia.

Viita kritisoi valtionhallinnon hankkeita, joissa tuntuu toistuvan kerrasta toiseen se, että resursseja ei ole varattu tarpeeksi käyttöönoton alkuhetkille.

”Kyllähän sähköinen järjestelmä sitten lopulta on helppo käyttää. Veroilmoitustakin pääsee Omaverossa korjaamaan ja täydentämään toisin kuin paperiversiota”, Viita sanoo.

Jukka Pasonen
Ote MT:n lukijan lähettämästä kommentista.

Jos olet käyttänyt tunnistautumiseen Katso-tunnistetta, olethan hoitanut Suomi.fi-valtuutuksen jo kuntoon? Katso-palvelu lakkautetaan huhtikuun lopussa, eikä vanhoilla tunnisteilla voi enää sen jälkeen asioida viranomaisten palveluissa.

Löydät ohjeet Suomi.fi-valtuuden antamiseen MT:n marraskuussa julkaistusta jutusta. Tuolloin Katso-palvelu oli tarkoitus lakkauttaa jo vuoden lopussa, mutta joulukuussa käyttöaikaa jatkettin 30.4. saakka.

Näin saat hoidettua metsäveroasiasi verkossa – ohjeet kohta kohdalta, Katso-tunnisteet lakkautetaan vuoden lopussa

Lue lisää

Helpotus Suomi.fi-valtuuksien kanssa tuskailleille: Katso-tunnisteelle neljä kuukautta jatkoa

Tuhansien asiakkaiden väylä sähköisiin palveluihin katkeaa vuoden vaihteessa: Verohallinnon Katso-tunniste lakkautetaan – korvaavan tunnisteen hankkimisella jo kiire

Näin saat hoidettua metsäveroasiasi verkossa – ohjeet kohta kohdalta, Katso-tunnisteet lakkautetaan vuoden lopussa

Katso-painajainen ei koske Vipu-palvelun käyttäjiä: Viljelijöiden asiointipalvelun kirjautuminen ja valtuudet säilyvät ennallaan myös ensi vuonna