Politiikka

Biokaasuala taistelee valtiovarainministeriön ajamaa lämmityskaasuveron korotusta vastaan

Valtiovarain­ministeriö ­verottaisi liikennebiokaasun lisäksi myös lämmitys- ja teollisuuskäyttöä.
Jaana Kankaanpää
Biokaasun hinta oli viime viikon tiistaina Lohjalla 1,45 euroa kilolta ja maakaasun 1,39 euroa. Suurin osa kaasusta käytetään teollisuudessa ja lämmityksessä.

Biokaasun ylivoimaisesti suurimmat käyttökohteet ovat lämmitys ja teollisuus.

”Valtiovarainministeriön (VM) ehdottama vero tekisi biokaasun käytön näissä kohteissa kannattamattomaksi ja samalla tappaisi koko biokaasualan lupaavan kasvun”, Energiateollisuuden johtava asiantuntija Kimmo Siira arvostelee.

Vero nostaisi biokaasun kustannuksia yli kymmenellä eurolla megawattituntia kohti, jolloin se ei ole enää kilpailukykyistä tuontimaakaasua vastaan.

Esimerkiksi MTK ja muut biokaasualan toimijat vastustavat laajasti lämmitysveron nostoa.

Siira ehdottaa hybridimallia, jossa liikennebiokaasua alettaisiin verottaa, mutta lämmityskäytön verottomuudelle haettaisiin EU:sta lupa vuosille 2022–2030.

VM:n työryhmä esitti viime syksynä biokaasulle veroa, koska liikennebiokaasu ollaan ottamassa biopolttoaineen jakelu- eli sekoitevelvollisuuden piiriin vuonna 2022.

EU-sääntöjen mukaan valtio ei voi tukea polttoaineita useilla eri tavoilla, eli verotuki täytyy poistaa, jos jakeluvelvoite otetaan käyttöön.

Biopolttoaineen jakeluvelvoite on nousemassa Suomessa nykyisestä 19 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029. Kun biokaasu tulee mukaan, velvoitetta ehdotetaan nostettavaksi 34 prosenttiin.

Energiateollisuuden mukaan liikennebiokaasun verotuksen nostoa ei pitäisi kytkeä lämmitys- ja teollisuuskaasun verotukseen.

Siiran mukaan valtiovarainministeriössä ei haluta irrottaa lämmitysverotusta, koska verojärjestelmästä tulee monimutkainen ”himmeli” ja EU-luvan saaminen on epävarmaa.

”Kun vaakakupissa on koko biokaasualan menestys, ei näitä selityksiä voi hyväksyä”, Siira sanoo.

”Ennen veron käyttöönottoa pitäisi joka tapauksessa tutkia, tarvitaanko EU-notifikaatioita ylipäätään, ja mikä olisi veron vaikutus alalle.”

Autojen biokaasukäyttö on kasvamassa, mutta henkilöautojen käyttö ei nosta käyttöä kovin paljon verrattuna kuorma-autoihin.

”Esimerkiksi pakettiauto käyttää kaasua 6 000 litraa vastaavan määrän vuodessa, mutta rekka-auto 120 000 litraa. Sen vuoksi täytyy lisätä raskaan liikenteen käyttöä esimerkiksi siten, että vuonna 2030 kaasuhenkilöautoja olisi 30–50 000 ja rekkoja 3 500 kappaletta, jolloin raskas liikenne käyttää biokaasua 4–5 kertaa enemmän kuin henkilöautot.”

Saksassa, Ranskassa, Tanskassa ja Virossa tuetaan biokaasua roimasti, jopa 80 eurolla megawattituntia kohti, kun Suomessa ei tukea tule lainkaan, Siira muistuttaa. Hänen mukaansa sekä teollisuus että energialaitokset ovat valmiit käyttämään huomattavasti nykyistä enemmän biokaasua, kunhan se säilyy kilpailu­kykyisenä.

”Sen avulla pystytään lisäämään biokaasun käyttöä siihen asti, että liikennekäyttö toden teolla alkaa 2030-luvulla.”

Biokaasun tuotannon nostaminen neljään terawattituntiin edellyttäisi 40 miljoonan euron julkista panostusta vuosittain 2020-luvun ajan, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-­Hynnä sanoo.

Vipuvaikutuksena syntyisi noin 800 miljoonan euron edestä yksityisiä investointeja vuoteen 2030 mennessä.

Biokaasualan tavoite on nostaa biokaasun käyttö nykyisestä noin yhdestä terawattitunnista noin neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin ilmasto- ja biokiertotavoitteet toteutuisivat. 2030-luvulla pyritään kannattavaan tuotantoon.

Virolainen-Hynnä kertoi tavoitteista Suomen Biokierto- ja Biokaasun ry:n sekä useiden muiden toimijoiden järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa viime viikolla.

Kasvihuonekaasupäästöt vä­henevät noin 800 000 hiilidioksiditonnia vuodessa ja lisäksi kierrätetään fosforia ja typpeä. Biokaasulaitoksia syntyisi Suomea yli 180 kymmenessä vuodessa.

”Tavoite vaatisi hallitus- ja biokaasuohjelmien lisäksi myös lisäpanoksia, joita voidaan saada kestävän kasvun ohjelman kautta.”

Biokaasu ei ole ilmastonmuutoksen valtavirtaa eikä ilmastonmuutos tuo muutospainetta alan kasvuun tarpeeksi, koska puubiomassa ja tuulivoima ovat vakiintuneempaa ja kustannustehokkaampaa teknologiaa, tutkija Kalle Aro Luonnonvarakeskuksesta sanoi.

Biokaasun edistämiseksi tarvitaan myös muita tekijöitä, joita ovat esimerkiksi alue­talouden kasvu, laajat ympäristö­hyödyt ja huoltovarmuus.

Aro siirtäisi alan toimia enemmän paikalliseen suuntaan nykyisen valtiolähtöisyyden sijaan.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Ympäristöministeri Mikkonen vaikuttui tilavierailulla biokaasuvoimalasta: "Tämän tyyppisiä ratkaisuja kannattaisi laajasti levittää"

Energiateollisuus kritisoi luonnonsuojelulain valmistelua: "Ympäristöministeriön esitys on riittämätön tehokkaan, toimivan ja ennakoitavan lainsäädännön perusteeksi"

Ei lisätä liikenteen päästöjä

Yle uutiset: Ilpo Wennström perusti maatilalleen biokaasulaitoksen, ja jättimäinen sähkölasku kutistui murto-osaan entisestä – investointituen korotus lisäsi hakemuksia