Mahdollisesti 18 kunnan maat halkaiseva, 285 kilometriä pitkä siirtoverkko siirtyi YVA-menettelyyn
YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista ratkaisua, eli hankkeen toteuttaminen suunnitellusti sekä hankkeen toteuttamatta jättäminen.
Siirtoverkon mahdollisen rakentamisen jälkeen peltoalueet säilyisivät viljelyskelpoisina. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenGasgrid Vetyverkot Oy on toimittanut Lupa- ja valvontavirastolle ympäristövaikutusten arviointiohjelman Suomen kansallisen vedyn siirtoverkon Lounais-Suomen osuudesta. Arviointiohjelma on nähtävillä ja siitä voi esittää mielipiteitä maaliskuun 31. päivään saakka, Lupa- ja valvontavirasto kertoo tiedotteessaan.
285 kilometrin pituinen siirtoputkireitti sijoittuisi toteutuessaan Lounais-Suomessa 18 kunnan alueelle. Kunnat ovat Merikarvia, Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Säkylä, Eura, Rauma, Huittinen, Loimaa, Pöytyä, Aura, Turku, Rusko, Raisio, Masku ja Naantali.
Kokonaisuudessaan kansallinen vedyn siirtoverkko ulottuu Meri-Lapista Porvooseen ja on maantieteellisen laajuutensa takia jaettu viiteen erilliseen ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-menettelyyn.
YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista ratkaisua, eli hankkeen toteuttaminen suunnitellusti sekä hankkeen toteuttamatta jättäminen.
Kokonaisuudessaan kansallinen vedyn siirtoverkko ulottuu Meri-Lapista Porvooseen.
Vedyn siirtoverkko koostuu maahan sijoitettavista korkeapaineisista hiiliteräsputkista sekä venttiili- ja paineenvähennysasemista. Lisäksi rakennetaan kaavin- ja mittausasemia sekä anodikenttiä korroosiosuojaukseen.
Putket asennetaan vähintään metrin syvyyteen, ja niille lunastetaan noin 10 metrin levyinen käyttöoikeusalue. Rakentamisen jälkeen peltoalueet säilyvät viljelyskelpoisina, mutta metsäalueilla käyttöoikeusalue pidetään puuttomana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





