Taalas: Metsäkeskustelu on Suomessa ylikuumentunut – "Pienten ja isojen asioiden sekoittumisesta syntyy paniikki"
Hiilinielujen korostaminen ilmastonmuutoskeskustelussa on suomalainen erityispiirre, Taalas sanoo. EU-politiikassa hiilinieluilla ei ole isoa roolia.
Petteri Taalaksen työpaikka on Genevessä. Hän pyöräilee monena päivänä työmatkat. Kuva: Jarkko Sirkiä"Olen pikkuisen huolestunut siitä, miten Suomessa mediassa keskustellaan ilmastonmuutoksesta. Media helposti uutisoi vain huonoimpia juttuja. Isot ja pienet asiat sekoittuvat ja syntyy paniikkia", Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kertoi Genevestä käsin LähiTapiolan ja MTK:n järjestämässä webinaarissa.
Suomessa keskustelu pyörii paljon metsien hiilinielujen ympärillä. Keskustelu on Taalaksen mielestä luiskahtanut siihen, että hiilinielun pitäminen on itseisarvo.
"Nielun korostaminen on suomalainen erikoispiirre, mitä en ole nähnyt missään muualla. EU:n skenaarioissa nielua lisätään, mutta sillä ei ole kovin iso rooli. Hiilinielukeskustelu on ylikuumentunut Suomessa."
Taalas puhui vastaavia jo vuonna 2019.
Jos Suomi tai Ruotsi vähentää metsän käyttöä, seuraa metsävuotoa. Tuotteita valmistetaan enemmän esimerkiksi Venäjällä, jossa metsän uusimisen kulttuuri on huonompi.
"Meillä metsänhoitokulttuuri on onnistunut hyvin ja sen ansiosta on saatu hieno nielu", Taalas sanoo.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tietenkin rajut. Pariisin ilmastokokouksen tavoite 1,5 asteen lämpenemisestä karkaa. Pian julkaistaan raportti, jossa arviot merenpinnan noususta ovat nykyistä pahemmat.
"Hiilinielulla voidaan saada hieman myönteisiä asioita, mutta kyllä ydin on fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen. Maankäytössä hallitsevin asia on trooppisten sademetsien häviäminen, mitkä eivät ole uusiutuvia", Taalas sanoo.
Yksilön kannalta suurimpia mahdollisuuksia vaikuttaa ovat liikenne ja kuluttaminen. Tuotantoa on siirtynyt Euroopasta Kiinaan.
"Jos kiinalaisia tuotteita ostetaan kohtuuttoman paljon, se tuottaa päästöjä. Kuluttamiseen kiinnittäisin huomiota."
Syömisellä on myös vaikutusta.
"Punaisen lihan vähentämisellä on myönteisiä vaikutuksia, mutta en ryhtyisi pakollisiin kasvisruokapäiviin. Ruokavalio ei ole keskeisin. Jos maankäytössä olisi mahdollisuus vähentää rehun tuotantoa, sillä olisi vaikutusta."
Turpeesta Taalas luopuisi.
"Turve on kivihiilen veroinen polttoaine. Jos isot kaupungit luopuvat kivihiilestä, on syytä luopua turpeesta."
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on nykyisin globaalia valtavirtaa.
Taalas arvelee, että Kiina ei ole aivan välinpitämätön länsimaiden painostuksesta hiilipäästöjen vähentämiseen.
"Uskon että Kiina löi pöytään tavoitteen olla hiilineutraali 2060, koska siellä on pelkoa, että ruvetaan kauppapolitiikalla siirtämään tuotantoa takaisin."
Taalas arvelee, että USA:n ja Kiinan välisessä köydenvedossa hiilipäästöillä on vielä merkitystä.
Hän kertoo, että 1990-luvulta alkaen on pidetty kokouksia ja julkaistu raportteja, eikä ensin tapahtunut mitään. Se turhautti.
Muutos tuli noin kymmenen vuotta sitten.
"Valtiot ovat heränneet ja muutos on käynnissä. Into ryhtyä toimenpiteisiin on lisääntynyt. Poliittinen tahto on aivan uniikkia. Rahoittajasektori on ruvennut katsomaan, mihin sijoitetaan ja mihin ei", Taalas luettelee.
Tekniset keinot kuten tuulivoima ja aurinkoenergia ovat kehittyneet. Yksilö voi valita sähköauton.
Taalas rauhoittelee kovimpia ilmastopelkoja.
"Haluaisin armahtaa pikkaisen sekä nuorisoa että muitakin ihmisiä, että kaikki ei ole kiellettyä ja tuomittua. Liikutaan varsin nopeasti oikeaan suuntaan, mutta en osaa vielä sanoa pystytäänkö 1,5 asteeseen."
Suomi on pronssisijalla päästöjen vähentämisessä. Myönteistä on myös, että talous voi kasvaa samalla kun päästöt vähenevät. Näin on käynyt esimerkiksi Suomessa, Tanskassa ja Britanniassa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
