Politiikka

Lapualainen broileritila esitteli ilmastotoimiaan kansanedustajille – "Jos sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, tuottajaa ne kurittavat"

"Kyllä me tosissamme torjumme ilmastonmuutosta", sanoo MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää lapualaisella Rantalan broileritilalla paikalla olleille kansanedustajille.
Johannes Tervo
Broilerintuottaja Suvi Rantala ja MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää kertoivat maatalouden ilmastotoimista perjantaina Lapualla. Tilaisuus järjestettiin Rantalan tilalla.

Oma aurinkovoimala, öljyn korvaaminen puuhakkeella, peltojen kevennetty muokkaus ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, lihantuotannossa tarvittavien rehujen yhä korkeampi kotimaisuusaste sekä jatkuvan kasvatuksen malli metsissä.

Siinä esimerkkejä ilmastotoimista, jotka ovat käytössä Rantalan tilalla Lapuan Hellanmaassa.

”Viime kesäkuussa asennetuilla aurinkopaneeleilla saadaan 30 prosenttia tilalla käytettävästä sähköstä”, kertoo broilerintuottaja Suvi Rantala.

Hän esitteli tilansa ilmastoratkaisuja perjantaina. MTK-Etelä-Pohjanmaan järjestämän tilaisuuden kuulijoiksi oli kutsuttu alueen kansanedustajat. Tuottajien viestiä saapui kuulemaan kolme kansanedustajaa: kokoomuksen Paula Risikko sekä keskustan Mikko Savola ja Pasi Kivisaari.

”Tiloilla on tehty ilmastotyötä jo pitkään. Ei siihen vasta nyt ole herätty”, Rantala sanoo.

”Luonnon armoilla tässä ollaan”, hän tiivistää tuottajan aseman.

Samasta asiasta muistuttaa MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää.

"Kyllä me tosissamme torjumme ilmastonmuutosta. Jos sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, tuottajaa ne kurittavat."

Johannes Tervo
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan metsäasiantuntija Olli Turja ja Suvi Rantala esittelevät harvennusalaa, jonka puista osa päätyy hakkeeksi Rantalan tilalle. Tältä harvennukselta on tilakeskukseen matkaa kolmisen kilometriä.

Fossiilisesta polttoaineesta lämmöntuotannossa Rantalan tilalla luovuttiin jo vuonna 2006, kun öljy korvattiin puuhakkeella.

”Kaksi hakekattilaa tuottaa lämmön sekä kototaloon että broilerihalleihin, joissa kasvaa 70 000 lintua”, Suvi Rantala kertoo.

Kattiloissa palaa kotimainen metsähake. Kuljetusmatkat ovat lyhyet.

”Hakkeen raaka-aine saadaan omista metsistä tai aivan lähialueelta. Teen yhteistyötä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa.”

Johannes Tervo
Näistä koivuista saadaan ykkösluokan klapeja.

Metsää Rantalan tilalla on 27 hehtaaria.

”Käytössä on jatkuvan kasvatuksen malli. Sen ansiosta saan metsästä satoa jatkuvasti.”

Hakekattiloihin päätyvän energiapuun korjuu on hyvä juttu metsänhoidollisestikin, Rantala sanoo.

"Hyvin hoidettu metsä sitoo hiiltä."

Johannes Tervo
Yli-Kaatiala Forest Oy:n Ari Yli-Kaatiala lisäsi rasvaa hakkuupäähän työpäivän päätteeksi. Yli-Kaatiala harvensi viime perjantaina alaa, josta saadaan hakepuuta Rantalan tilalle.

Peltoviljelyssä käytössä on kevennetty muokkaus, jonka ansiosta pystytään täyttämään talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimus. Kasvipeitteisyyttä lisää apilanurmi, jonka sato menee naapurin mullitilalle.

Apilan kasvatus parantaa maan rakennettakin: apilan jälkeen samalle alalle kylvettävä vehnä kasvaa iloisesti.

Peltopuolen ilmastoteoista isoimmaksi Rantala nimeää satotason noston.

”Olemme pystyneet nostamaan satotasoa todella paljon.”

Johannes Tervo
Ari Yli-Kaatiala, Olli Turja ja MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri kertoivat energiapuun korjuukohteen töistä. Syrin mukaan Etelä-Pohjanmaalla olisi tuplattava sekä taimikonhoitotyöt että ensiharvennukset.

Satotasoa on nostettu monilla pienillä asioilla, Rantala sanoo.

Esimerkiksi muokkausmenetelmät ja viljellyt kasvit ovat kehittyneet. Keinovalikoimaan kuuluu myös jaettu lannoitus.

Satotason noston ansiosta Rantalan tila on vehnästä omavarainen broileripuolella. ”Vaikka en suurtilallinen olekaan.”

Peltopinta-ala on 42 hehtaaria, josta vehnällä on 30 hehtaaria. Muu ala on viljelykierrossa.

Johannes Tervo
Se on selfien paikka: Mikko Savola ottaa Rantalan tilan pihamaalla kuvan, jossa näkyvät myös hänen kansanedustajakollegansa Paula Risikko ja Pasi Kivisaari sekä MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunnan varapuheenjohtaja Sami Yli-Rahnasto (toinen oik.). Hovawart Elvis seuraa katseella.

Rantala korostaa toiminnan tehokkuutta. Tehotuotannon sijasta hän puhuu tehokkaasta tuotannosta.

”Tehokkuudesta kaikki lähtee, olipa kyse sitten lihantuotannosta tai maanviljelyksestä.”

Tehokkuutta on, että esimerkiksi lihapuolella rehujen hyötysuhteet ovat kasvaneet.

”Se tarkoittaa, että pienemmillä panoksilla saadaan tuotettua enemmän lihaa.”

Johannes Tervo
Rantalan tilan broilerihalleissa kasvaa 70 000 lintua. Hallien lämpötila on 34 astetta. ”Kaksi hakekattilaa tuottaa lämmön sekä halleihin että kototaloon", Suvi Rantala kertoi kuulijoilleen. MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää (toinen vas.) oli yksi tilaisuuden järjestäjistä.

Tuontisoijan korvaaminen kotimaisilla vaihtoehdoilla kiinnostaa lihantuottajaa.

”Olen onnellisessa asemassa, kun saan olla mukana Atrian rehukehitysryhmässä. Iso tavoite, että rehu pystyttäisiin valmistamaan kokonaan kotimaisista raaka-aineista”, Rantala kertoo.

Ilmastokin kiittäisi, jos rehusoijan käytöstä voitaisiin luopua. Soijan osuus rehuissa on jo vähentynyt roimasti.

”Hernettä on nyt rehuissa enemmän kuin soijaa, jonka osuus esimerkiksi broilereiden rehuissa on painettu alle kymmeneen prosenttiin.”

Rantalan tilalla tehdään paljon rehukokeita.

”Niillä pyritään siihen, että jonakin päivänä pystymme kasvattamaan antibioottivapaat broilerit täysin kotimaisella rehulla. Se olisi aika kova juttu.”

Milloin tavoite saavutetaan?

”Toivon, että viidessä vuodessa.”

Johannes Tervo
Rantalan tilalla käytettävästä sähköstä 30 prosenttia tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Lue lisää:

Ilmastotekojen hintalappu: 150 miljoonaa maataloudelle ja 184 miljoonaa metsälle, MTK arvioi

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään"

Suomen maatalouden päästöt vähenevät lähes miljoona hiilidioksiditonnia EU:n uuden ohjelmakauden myötä – Leppä: "Toivottavasti keskustelun sävy muuttuu"

Jyräävätkö sähköautot biokaasun? "Biokaasu olisi kotieläinvaltaisilla alueilla varteenotettava vaihtoehto"

Sitran Pantsar: Poliitikot olivat epärehellisiä turvetuottajia kohtaan – "Turpeelle olisi tarvittu reilu siirtymä ja hiilensidonnasta pitää palkita"

MTK ja SLC: Ilmastotoimiin lisärahoitusta

  • Maa- ja puutarhatalouden ilmastotoimien vauhdittamiseksi tarvitaan 150 miljoonaa euroa vuotuista lisärahaa.
  • Metsätalouden ilmastotoimien vauhdittamiseksi tarvitaan puolestaan 184 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus.
  • Lisärahoitusta ilmastotoimiin vaativat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC.
  • Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edellyttämä rahoitus on varmistettava budjettiraamista irrallisen rahaston kautta, järjestöt vaativat. Ne kohdistavat vaatimuksensa hallitukselle, jonka budjettiriihi alkaa tiistaina 7.9.
  • Alueelliset tuottajaliitot kertovat maa- ja metsätalouden ilmastoviestiä omilla seuduillaan.
  • Yli kymmenen tuottajaliittoa on järjestänyt tai järjestää tilaisuuksia, joihin on kutsuttu mukaan niin kansanedustajia kuin muitakin päättäjiä.
  • MTK-Etelä-Pohjanmaa ja alueen metsänhoitoyhdistykset esittelivät tilatason ilmastoratkaisuja perjantaina Lapualla. Tilaisuus järjestettiin Suvi Rantalan omistamalla tilalla.

Lue lisää

Euroopan komission puheenjohtaja: "Tärkein tehtävämme on nopeuttaa rokottamista maailmanlaajuisesti"

Ilmastonmuutos etenee ja suurvallat mellastavat Pohjoisella napapiirillä – Suomi uudisti arktisen strategiansa vastatakseen haasteisiin

Raportti: Jopa 216 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen takia

"Maataloustuotantoa tarvitaan maailman tappihin asti" – Timo Kankaanpää johtaa motivoitunutta väkeä: "Ei tässä olla laittamassa lautoja ovien eteen"