Politiikka

Budjettiriihi: "Huolestuttavaa on, että tässä käydään kuin 'tulevaa sotaa'", arvioi valtiovarainministeriön entinen ylijohtaja hallituksen työllisyystoimia

Työllisyysasteen parantuminen historiallisen vankalle tasolle yllätti valtiovarainministeriön entisen ylijohtajan Jukka Pekkarisen.
Sanne Katainen
Suomen työllisyysaste on historiallisesti korkeimmalla tasolla. VTT Jukka Pekkarinen on valtiovarainministeriön ylijohtajana toimiessaan nähnyt suhdanteiden nousut ja laskut.

Talous, työllisyys, ilmasto, säästöt ja veromuutokset. Näistä koostuu tiistaina ja keskiviikkona käytävä budjettiriihi, jossa päätetään valtion ensi vuoden rahankäytöstä.

100–150 miljoonan euron valtion taloutta vahvistavista veroratkaisuista hallitus näyttäisi saavuttaneen yhteisymmärryksen jo ennen riihen alkamista, mutta ilmastokysymykset ja niistä aiheutuvat kustannusvaikutukset muun muassa maatalous­sektorille olivat avoinna.

Pandemia näyttää Suomen talouden osalta olevan selätetty. Työllisyys ja kansantuote ovat palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle.

Miksi talouspolitiikka on yhä elvyttävää ja ensi vuoden valtion budjetti alijäämäinen? Käyttääkö valtio velkaa oikeisiin kohteisiin?

Valtiovarainministeriössä pitkän uran tehnyt ja vuoteen 2015 valtiovarainministeriön ylijohtajana ja kansantalousosaston osastopäällikkönä työskennellyt valtiotieteiden tohtori Jukka Pekkarinen on nähnyt nousu- ja laskukaudet julkisen talouden näkökulmasta.

”Alijäämä on monen tekijän tulos. Ehkä täytyy varautua siihen, että (budjetti-)luvut korjautuvat tulopuolelta parempaan päin vielä vankan suhdannetilanteen ansiosta. Pidemmän ajan huolena on, että julkisen talouden pitkän ajan näkymät ovat vaikeat demografiamuutoksen takia (väestörakenteen ikääntyminen).”

”Suhdanneviritys on sitten oma asiansa. Huolestuttavaa on, että tässä käydään kuin ”tulevaa sotaa”: haetaan nopeaa liennytystä suhdanteiden kuumenemiseen lisäämällä työvoiman liikkuvuutta, koulutuksen lisäämisestä ja työperäisen maahanmuuton helpottamisesta. Ne kaikki ovat tarpeellisia toimia, mutta eivät ehdi vaikuttaa tähän (työvoiman tarpeeseen). Ne ovat parannuksia vastaisen varalle”, arvioi Pekkarinen MT:lle.

Jos suhdanteiden jäähdytystä haetaan, se on Pekkarisen mukaan tehtävä tulo- ja menopuolella suoraan budjetissa.

Pekkarinen lykkäisi julkisia hankkeita: rakentamisen suhdanne käy kuumana sekä maarakennus-, että talonrakennuspuolella. Valtion rata- ja tiehankkeet tuovat lisää kysyntäpainetta sektorille suhdanteen kannalta väärään aikaan.

Työllisyysaste on nyt korkeammalla kuin koronakriisiä edeltävänä kesänä. Se kohosi kesällä ensimmäisen kerran historiassamme yli 75 prosenttiin työvoimasta.

”Se lyö ihan ällikällä!”, taloustieteilijä hämmästelee.

”Finanssipolitiikassa on tarpeen painaa jarrua”, Jukka Pekkarinen kirjoitti Talouselämä-lehden debatissaan.

Työttömyysturvan porrastaminen on ollut esillä budjettiriihen alla. Pekkarinen ei ole vakuuttunut siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa kannattaisi painottaa työttömyyden alkuun ja vastaavasti tasoa heikentää lopusta.

Lyhyen ajan työttömyysjaksot ovat Pekkarisen mukaan jo nyt hyvin tuettuja työttömyyden alussa.

”Harvassa maassa on tällaista lomautusten tukijärjestelmää ja osittaista päivärahaa, joka meillä jo on. Lyhyen ajan työvoiman sopeuttaminen on työnantajan kannalta suhteellisen edullista. Jos etuuksia lyhyellä ajalla vielä parannetaan, kustannustaakka siirtyy vielä enemmän julkisen talouden kontolle.”

Turvan parempaa toimivuutta pitäisi hakea pitkäaikaistyöttömyyden purkamisen kautta tuettuna sanktioilla, uudelleenkoulutuksella ja liikkuvuustuella.

Työllisyyden vahvistamisessa on Pekkarisen mielestä aika siirtää painopiste määrästä laatuun. Tavoitteeksi tulisi asettaa hyvien, korkean tuottavuuden työpaikkojen luominen. Pystyykö valtio talousarvion kautta vaikuttamaan tuottavuuteen?

”Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen kautta. Osaltaan ne t&k-menot ja Suomen Akatemian määrärahat ovat esillä budjetissa. Niihin esitetyt supistukset eivät oikein ole perusteltavissa. Koulutustaso suhteellisesti nuorissa ikäluokissa on alentunut viimeisinä vuosina. Ne ovat investointiluonteisia hankkeita, joihin meidän on pystyttävä satsaamaan.”

Akatemian rahoitus näyttäisikin pysyvän ennallaan, arvioi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tiistaina.

Mitä hallituksen budjettiriihessä olisi opittavissa aiempien vuosien budjeteista ja harjoitetusta talouspolitiikasta eri suhdannetilanteissa?

”Tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Virkamiehen ei auta muuta kuin pitää faktoista huolta ja asiaperusteista kiinni. Näin siellä pärjää monimutkaisissa neuvottelutilanteissa.”

Hallituksen budjettineuvottelut jatkuvat keskiviikkona aamulla.

Lue lisää aiheesta: Löytyykö hallitukselta tahto kompromissin tekemiseen budjettiriihessä? "Ratkaisun avaimet pöydällä"

Timo Filpus
Lue lisää

Ohisalo: Hallitukselle voi tulla keväällä laiskanläksyä

Budjettiriihen venyttäminen saattoi olla vihreiden puoluekokouksen ohjelmanumero

Vihreät eivät mahdu hallitukseen, jos he haluavat olla yksin oikeassa - se on harmi, sillä puolueella on myös annettavaa

Ilmastokeskustelu meni politikoinniksi