Politiikka

HS: Leppä ja Mikkonen eri mieltä maatalouden päästövähennystavoitteesta – pellonraivaus tulee lopettaa molempien mielestä

Leppä: "Tärkein ilmastotoimi on maatalouden kannattavuuden lisääminen."
Lari Lievonen
Ympäristöministeri Krista Mikkonen on sitä mieltä, että maatalous tarvitsee päästövähennystavoitteen, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomen hiilineutraalisuustavoite riittää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mukaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöille ei pidä asettaa vähennystavoitetta. Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) on eri mieltä, Helsingin Sanomat kertoo.

Lepän mukaan tarvitaan lisää tutkimusta ilmastopäästöistä. Mikkosen mukaan hyvä pohja ja riittävästi tutkimusta tavoitteen asettamista varten on jo olemassa.

EU:n tilintarkastustuomioistuin esitti kesällä päästövähennystavoitetta. Tuomioistuimen mukaan maatalouden ympäristötoimia on tuettu sadalla miljardilla eurolla 2014–2020, mutta ilmastopäästöt eivät ole vähentyneet.

Lepän mukaan ehdotus on hyvin yksioikoinen. Hänen mukaansa keskustelijoilta unohtuu, että maatalouden keskeisin tehtävä on tuottaa ruokaa.

"Tämän pitää olla keskiössä. Se ei tietenkään tarkoita, että tämän varjolla voidaan olla tekemättä mitään. Mutta toimia pitää tehdä ruuan ehdoilla.”

Lepän mukaan maatalouden tärkein ilmastotoimi on alan kannattavuuden parantaminen. Numerotavoitteet ovat Lepän mielestä ongelmallisia maataloudessa, koska kyse on luonnonmekanismeista, joissa on paljon vuotuista vaihtelua.

"Meillä on oikein hyvä päästövähennystavoite eli hiilineutraaliustavoite, jonka mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035, ja maataloudella ja ruuantuotannolla on siinä oma vastuunsa."

Mikkosen mukaan muilla sektoreilla, esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä jo on päästövähennystavoite, ja se tarvitaan myös maatalouteen.

Hänen mukaansa maatalouden ja viljelysmaan päästöt eivät ole vähentyneet 20 vuoteen, vaan ovat noin 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa.

Toimivin ja myös Mikkosen mielestä alan oman edun mukainen ratkaisu olisi, jos maatalous itse asettaisi tavoitteen ja myös sitoutuisi siihen.

”Hallitus voisi sitten katsoa, miten työtä voidaan rahoituksella tukea.”

"On myös epäreilua, että monet viljelijät ovat jo pitkään ottaneet ilmaston huomioon, mutta toiset voivat lisätä päästöjä sillä varjolla.”

”Jos ala ei itse aseta tavoitteita, ohjauksen tekevät ulkopuoliset tahot, kuten kuluttajat ja ruokatalot.”

Hänen mukaansa nyt pitäisi ottaa MTK:n ja Luonnonvarakeskuksen 2020 tekemä ilmastotiekartta käyttöön.

Yksi kiistelyn aihe on turvemaiden päästöt. Leppä muistuttaa, että budjettiriihessä toimia kohdistettiin juuri turvemaille. Hallitus sopi edistävänsä kosteikko- ja märkäviljelyä turvepelloilla.

"Turvepeltoja kuitenkin tarvitaan yhä Suomessa, ne ovat erittäin viljelyvarmoja maita. Kulunut kasvukausi oli todella poikkeuksellinen, satokausi oli heikko, lähes katovuosi osassa Suomea. Turvemaat tuottivat ihan kelpo satoa. Me tarvitsemme turvemaita, mutta viljelyn tapoihin ja tekniikoihin meidän pitää kiinnittää huomiota.”

2000-luvulla uutta turvepeltoa on raivattu pääosin nautakarjatilojen lannanlevityspelloksi.

Lepän mukaan uuden pellon raivaamisen ylipäänsä pitäisi loppua, peltojen raivaaminen on Suomessa yksi metsäkadon syy.

”Pellonraivauksesta meidän pitää päästä eroon, se on ihan selvä asia.”

Budjettiriihessä hallitus sopi teettävänsä selvityksen laajemmasta maankäyttömaksusta, joka koskisi niin rakentamista kuin maatalouttakin.

”Tarvitsemme myös muita keinoja, joilla voimme vaikuttaa siihen, ettei tarvetta uuden pellon raivaamisen syntyisi. Kukaan ei uutta peltoa huvikseen raivaa, se tulee aina tarpeeseen.”

Leppä ei ota kantaa raivauksen kieltoon, vaan haluaa ensin tulokset maankäyttömaksua koskevasta selvityksestä.

”Ensimmäinen keino ei ole kieltää, vaan yritetään vaikuttaa niin, ettei tarvitse raivata.”

Mikkosen mukaan uusien turvepeltojen raivaus on merkittävä syy päästöjen kasvuun. Hän kannattaa pellonraivausmaksun käyttöönottoa. Mahdollista hänen mukaansa olisi myös kieltää raivaus, mutta ensisijainen keino olisi maksu.

Lue myös:

Leppä: Käynnissä olevilla tutkimuksilla pitää saada tarkempaa tietoa peltojen päästöistä – "Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin"

Lue lisää

Raiviopelloille ei ole tulossa korvauskelpoisuutta: "Olemassa oleva peltoala turvaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden"

Juha Vidgrén vetämään hevostalouden vastuullisuutta ja elinvoimaa selvittävää työryhmää

Tuottajan saatava hiilikaupasta euroja

Leppä esitteli konemessujen avauspuheenvuorossa ministeriönsä uuden hiiliohjelman – "Viljelijä ei voi tehdä ilmastotekoja, jos tili on punaisella"