Politiikka

Leppä: Käynnissä olevilla tutkimuksilla pitää saada tarkempaa tietoa peltojen päästöistä – "Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin"

Maa- ja metsätalousministerin mukaan tutkimuksille on nyt myönnetty rahoitusta niin, että jälkeä alkaa syntyä
Lari Lievonen
Jari Lepän mukaan vähäistä tutkimustietoa peltojen hiilipäästöistä selittää se, että ilmasto on tullut keskeiseksi tutkimusaiheeksi vasta hiljattain.

Käynnissä on parhaillaan useita tutkimuksia, joilla tieto maatalouden ja maaperän hiilipäästöistä tulevaisuudessa tarkentuu, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Kuun alun budjettiriihessä tutkimukseen ohjattiin lisärahoitusta eri lähteistä yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.

"Monia tutkimushankkeita on menossa parasta aikaa. Kyllä siellä myös jälkeä tulee nyt."

Tarkka tieto peltojen hiilipäästöistä on äärimmäiseen tärkeää, kun toimia hiilipäästöjen vähentämiseksi suunnitellaan, ja niiden tuloksia mitataan.

"Meillä on vielä suuria aukkoja maaperän tutkimuksessa. Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin", Leppä sanoo.

"On hyvä, että tutkimuksia nyt tehdään. Ei näitä asioita ja ratkaisuja voi arvioida hyvin lyhyellä aikajänteellä. Tämä on pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä."

Esimerkiksi valmisteilla olevaan cap-uudistuksen kansalliseen valmisteluun uudet tutkimustulokset eivät kuitenkaan ehdi. Näin ollen päätöksiä tehdään aiempien tutkimustulosten pohjalta, vaikka niiden paikkansapitävyyttä on jo kyseenalaistettu.

"Ohjelmaanhan voi tehdä muutoksia matkan varrella, ja pitääkin tehdä, jos tutkimustulokset antavat uutta tietoa. Perusperiaatteethan nyt lyödään lukkoon ja on jo EU-tasolla lyötykin", Leppä kommentoi.

Erityisesti turvepeltojen osalta uutta tietoa saadaan tipoittain. Heinäkuussa MT:n Suomalainen Maaseutu -liitteessä kerrottiin, että Eurofinsin maanäytteiden mukaan turvemaiden määrä on Suomessa yleisesti arvioitua vähäisempi.

Yle taas uutisoi viime keskiviikkona salolaisen Datasense-yhtiön mittauksista, joiden mukaan turvemaan ja kivennäismaan päästöillä ei ole kasvukaudella merkittävää eroa.

Mittauksia tehtiin kuitenkin vain kasvukaudella. Nykytiedon mukaan turvemaat päästävät hiiltä kuitenkin erityisesti silloin, kun maa on kynnetty tai yksivuotiset satokasvit on korjattu. Tällöin maaperässä vapautuva biologinen hajoaminen vapauttaa enemmän hiiltä, kuin maaperä sitä vuoden aikana sitoo.

Eri viljelymenetelmien ja erilaisten turvepeltotyyppien välillä tutkimusta on kuitenkin tehty vähän. Aiemmin mittauksia turvepeltojen päästöistä on tehty pelloilla, joissa turpeen paksuus on useita metrejä. Valtaosalla maista se on ohuempi.

Miten on mahdollista, että laajempaa kansallista tutkimusta maaperän ja viljelymenetelmien vaikutuksesta hiilipäästöihin tehdään vasta nyt, kun paine ja kiire päästövähennysten tekemiseen on akuutti ja kova?

"Ilmastopuolen tutkimus on tullut mukaan vasta hyvin hiljattain. Tutkimusfokus on ollut pitkään muualla. Nyt sitä on siirretty yhä enemmän ilmastokysymyksiin ja tulokset sieltä sitten aikanaan tulevat", ministeri Leppä perustelee.

"Eihän näitä tutkimuksia nyt aloiteta, vaan rahaa sinne lisätään, jotta tutkimukseen saadaan lisää tehoa."

Lepän mukaan nyt rahoitetuilla jo käynnissä olevilla ja alkavilla tutkimushankkeilla "pitää saada" uskottavaa ja riittävän tarkkaa tietoa siitä, miten erityyliset maalajit eri alueilla ja erilaiset viljelymenetelmät vaikuttavat viljelyn hiilipäästöihin.

"Miten maaperän fysiologia toimii? Mitä on turvemaa, ja kuinka paljon sitä on, ja minkälaisia toimia viljelijöillä on käytössä ja miten ne vaikuttavat? Näihin kaikkiin kysymyksiin etsitään nyt vastauksia."

Syyskuun alussa järjestetyssä budjettiriihessä vihreät vaativat keväälle myös "perälautaa" siitä, että ilmastotoimet todella etenevät sovitulla tavalla. Vihreät vaativat, että ilmastotoimien vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan, eikä vain arvioimaan.

Nyt käynnissä olevista tutkimushankkeista ei maatalouden päästövähennysten todentamiseen ole vielä apua luvassa. Leppä ei usko, että uusia ilmastotoimia keväällä nähdään.

"Meillä on nyt kasassa tarvittavat päästövähennykset 2035 hiilineutraaliustavoitteisiin, eikä keväällä tarvita uusia päätöksiä. Niitä tehdään sitten kun tutkimustulokset valmistuvat, jos ne osoittavat jotain, mitä ei ole tähän asti tiedetty, tai jos ne tarkentuvat."

Leppä kuitenkin muistuttaa myös, että päästövähennysten toteuttamiseen on sitouduttu. Jos uudet tutkimustulokset löytävät uusia menetelmiä hiilen sitomiseen, tai osoittavat nykyiset toimet vääriksi, on myös muutoksia tehtävä.

"Kun kaikki tiedetään, että minkälaista pitkäjänteisyyttä maatalous ja ruoantuotanto vaativat, niin viljelijän kannaltahan ei tietenkään ole hyvä, jos asioita soudetaan ja huovataan."

"Silloin kun selvästi havaitaan, että jokin toimi auttaa ilmastotoimissa merkittävästi tai jokin vaikutus ei olekaan sitä, mitä sen on aiemmin uskottu olevan, niin silloin perusteet on olemassa, ja näitä toimia pitää ehdottomasti tehdä."

Lue lisää

Raiviopelloille ei ole tulossa korvauskelpoisuutta: "Olemassa oleva peltoala turvaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden"

Juha Vidgrén vetämään hevostalouden vastuullisuutta ja elinvoimaa selvittävää työryhmää

Tuottajan saatava hiilikaupasta euroja

Maaseudulla asuvien tyytymättömyys Yleen kasvanut roimasti – MT:n kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle