”Viennistä luotava maataloudelle kolmas ostaja " – MTK:n Viljanen: Viennin lisääminen on ainoa keino, jos kaupan toimet jäävät kauniisiin puheisiin
Elintarvikeketjuun on saatava lisää rahaa ja maatalousyrittäjien on saatava suurempi osuus ruokamarkkinoiden rahavirroista, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.
"Vastuuta koko ketjun pärjäämisestä – ja tuottajan pärjäämisestä – ei kaupan vastuullisuusohjelmiin ole kirjattu", sanoi Eerikki Viljanen puheessaan MTK-Etelä-Pohjanmaan syyskokoukselle. Kokous pidettiin Lapualla. Viljanen osallistui etänä. Arkistokuva. Kuva: Jaana KankaanpääPäivittäistavarakauppa on Suomessa keskittynyt. K- ja S-ryhmä hallitsevat.
”Viennistä on luotava kolmas ostaja maataloudelle", vaatii MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.
Maatiloilla on nyt akuutti hätä. Rahat ovat lopussa, kun kustannukset ovat nousseet rajusti.
Talouden ja kannattavuuden osalta maatalouden tilanne on huonontunut koko ajan, Viljanen sanoi lauantaina puheessaan MTK-Etelä-Pohjanmaan syyskokouksessa.
”Kannattavuuden täytyy parantua – ja nopeasti.”
Vienti on Viljasen mukaan ainoa keino saada lisää rahaa tuottajille, jos kaupan toimet jäävät kauniisiin puheisiin.
Suomalaisella maataloustuotannolla on edellytyksiä viennin huomattavaan kasvattamiseen.
Viljanen luetteli esimerkkejä vientivalteista: antibiootti- ja salmonellavapaus, raakamaidon erinomainen laatu ja suomalaisen kauran hyvät ominaisuudet.
”Lisäarvon saaminen markkinoilta edellyttää siirtymistä pidemmälle jalostettujen tuotteiden kauppaan.”
Mallia ruokavientiin kannattaa hakea esimerkiksi Irlannista.
Valtiolta hän odottaa pitkää sitoutumista ja merkittävää rahoitusta vientiponnisteluihin.
”Myös elintarvikeyritysten on sitouduttava viennin kehittämiseen.”
Keskustelua huoltovarmuudesta ei Suomessa ole juuri käyty, Viljanen sanoi. Ei edes nyt, vaikka koronapandemian vuoksi meneillään on täysin poikkeuksellinen ajanjakso.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että Suomen elintarvikeketju on toiminut niin hyvin. Syötävää on riittänyt. Tarjonta kaupoissa on pysynyt runsaana.
Korona-ajan poikkeuksellisuus ei ole näkynyt kuluttajille asti.
Tilanne voi muuttua, jos tuottajien talouskurjuus jatkuu, Viljanen sanoi.
”Tuotanto romahtaa Suomessa, mikäli nykyisellä tiellä jatketaan. Sen jälkeen voidaan huoltovarmuus unohtaa.”
Viljasen mukaan kauppa välttelee vastuutaan. ”Kaupan suunnalta pitää tulla lisää rahaa elintarvikeketjuun.”
Valtuuskunnan puheenjohtaja esitteli K- ja S-ryhmän vastuullisuusohjelmia, joissa otetaan kantaa esimerkiksi tuotantotapoihin ja eläinten hyvinvointiin.
Maanviljelijöiden tilanteesta vastuullisuusohjelmissa on hyvin vähän mainintoja, Viljanen sanoo.
"Vastuuta koko ketjun pärjäämisestä – ja tuottajan pärjäämisestä – ei kaupan vastuullisuusohjelmiin ole kirjattu.”
EU:n esitykset metsien suojelusta ovat Viljasen mukaan ”poskettomia”.
Hän kummasteli tilannetta, jossa metsänsä tuhonneet maat vaativat lisää suojelualoja Suomeen, joka on mallikelpoisesti huolehtinut metsistään.
Kummallista on myös keskustelu metsien kestävästä käytöstä.
Jostakin syystä Suomessa puhutaan vain ekologisesta kestävyydestä, kun pitäisi keskustella kokonaiskestävyydestä.
”Yleisesti hyväksytty näkemys on, että kestävyys muodostuu sekä ekologisesta, taloudellisesta että sosiaalisesta kestävyydestä.”
Esimerkiksi taloudellisesta kestävyydestä ei Suomessa puhuta juuri lainkaan, Viljanen sanoi.
”Hämmästellä pitää, milloin Suomi muuttui paikaksi, jossa miljardeilla euroilla ei ole enää mitään väliä."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
