Politiikka

Luonnon monimuotoisuus sovitettava kaikkeen politiikkaan – "Se ei ole erilliskysymys, jonka ympäristöhallinto hoitaa"

Politiikka 13.06.2018 Jyväskylä

Vastuullinen ruuantuotanto tukee maapallon kantokykyä ja samalla omaa terveyttä, sanovat YK:n ympäristöjohtajat.


Petteri Kivimäki
Anne Larigauderie (vas.) ja Cristiana Pasça Palmer peräävät monimuotoisuustyöhön valtioilta laajempaa otetta. "Mutta yritysten ja kuluttajien toimet ovat ratkaisevia siinä, miten kestävää tuotanto ja kulutus ovat."

Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan puhtaana ympäristökysymyksenä. Se tulisi saada nivottua mukaan poliittiseen päätöksentekoon läpi hallinnonalojen, katsovat Cristiana Pasça Palmer ja Anne Larigauderie.

YK:n ympäristöorganisaatioiden johtajien mukaan kapea-alainen poliittinen ajattelu on suurin yksittäinen selitys sille, miksi monimuotoisuus on jatkanut heikentymistään vastoin maailman maiden yksituumaista sitoutumista pysäyttää lajien katoaminen.

MT haastatteli kaksikkoa maanantaina Jyväskylässä, jonne he saapuivat avaamaan luontotutkijoiden nelipäiväisen kansainvälisen kokouksen. Kokous jatkuu perjantaihin ja siihen osallistuu yli 800 eurooppalaista suojelubiologia.

Globaalit ongelmat ovat riippuvaisia toisistaan. Monimuotoisuus ei siis ole erillinen ympäristöhallinnon ongelma, jollaisena sitä edelleen ratkotaan, korostaa Cristiana Pasça Palmer.

Hän on YK:n luonnon monimuotoisuuden yleissopimuksesta CDB:stä vastaavan asiantuntijaryhmän pääsihteeri.

Monimuotoisuus kulkee yhdessä ilmastonmuutoksen, maaperän pilaantumisen kuten suolaantumisen ja aavikoitumisen sekä merien saastumisen kanssa. Sitä kautta se on suoraan yhteydessä ruuantuotantoon ja edelleen poliittiseen vakauteen sekä pakolaisuuteen

"Terveelliset, kestävät luonnon ketjut lisäävät vastustuskykyä, koska ne toimivat puskurina ilmastonmuutokselle."

Hän ottaa esimerkiksi hiilidioksidin kaappaamiseen ilmakehästä, johon pyritään nyt kehittämään erinäisiä teknisiä ratkaisuja.

"Matalaoksaiset puustot ja pensaat tekisivät saman työn luonnollisesti ja tehokkaammin sekä ennen kaikkea halvemmalla."

Pasça Palmer vertaakin monimuotoisuustyötä siihen, että kuluttaja menee kauppaan ja saa tarjouksessa yhden hinnalla kaksi tuotetta. "Tässä suhde on vain paljon parempi. Maksat yhdestä ympäristöteosta, saatkin seitsemän hyötyä."

Vaikka nyt jo on selvää, että vuoteen 2020 tavoiteltu lajikadon pysähtyminen ei onnistu, Pasça Palmerin mielestä luovuttaminen olisi tosiasioiden kieltämistä.

"Ongelma ei ole kadonnut minnekään. Tämä on kestävyyttä vaativa laji. Jos nyt jätetään kesken, on kuin jättäisi maratonin kesken parisataa metriä ennen maalia", hän vertaa kahden vuoden päähän ulottuvaa nykyistä sopimusta.

Uutta monimuotoisuussopimusta ei siis ole järkeä laatia ennen kuin niin kansainvälisesti kuin valtioittain on katsottu tarkasti, mitä nyt on tehty ja missä on parannettavaa.

Myös Anne Larigauderie katsoo, että toivoa on, kunhan monimuotoisuustyöhön saadaan entistä vahvempi poliittinen tahtotila. Ainakaan ilmastonmuutokseen liittyvä tosiasioiden kieltäminen ei ole hänen mukaansa onneksi iskenyt luonnon monimuotoisuutta koskevaan keskusteluun.

Larigauderie johtaa YK:n toista asiantuntijasihteeristöä IPBES:ää, joka kokoaa ja analysoi tutkimustietoa monimuotoisuudesta ja ympäristöpalveluista. Hän rohkaisee kuluttajia, joista yhä useampi on kiinnostunut vastuullisesta kuluttamisesta:

"Kaikki, minkä teet luonnon hyväksi, tukee myös omaa terveyttäsi. Erityisen selvästihän tämä pätee ruokaan ja ruuantuotantoon, mutta sama koskee kaikkea kuluttamista."

Suomessa kuulee herkästi sanottavan, että meidän kulutusvalinnoillamme ei ole väliä, kun isot maat kuten Kiina tai Yhdysvallat jatkavat saastuttamista.

"Niin pientä kansaa ei ole, etteikö sillä olisi merkitystä. Tarvitaan suunnan näyttäjiä kuten piskuinen Costa Rica Keski-Amerikassa ja Himalajan rinteiden Bhutan. Jos ne ovat onnistuneet, Suomi ja muut Pohjoismaat voivat toimia kannusteina muille", rohkaisee Larigauderie.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT