Politiikka

SAK:n Eloranta: Keskitetty sopimus olisi nyt paikallaan

SAK;n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo työmarkkinoille yhteistyötä ja koordinaatiota syksyn palkkaneuvotteluissa.
Kari Salonen
"Normaalioloissa työmarkkinajärjestöjen ensisijainen tehtävä on tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia", SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa liittojen ydintehtävää.

Hallitus syötti pallon työllisyysasteen nostamisessa työmarkkinajärjestöille. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkisi kolmikannan paluun syksyn työmarkkinakierroksella tarpeelliseksi, vaikkei hän tupon uuteen tuloon uskokaan.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus nimitettiin torstaina seuraaviksi neljäksi vuodeksi. "Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi" aloitti työnsä.

Hallituksen toimien lisäksi keskeisimmän tavoitteen eli työllisyysasteen nosto nykyisestä 72,4 prosentista 75 prosenttiin hallituskauden päättyessä on myös työmarkkinajärjestöjen varassa.

"Tämä, jos jokin, on tilanne, jossa keskitetty sopiminen olisi paikallaan", arvioi Eloranta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Hän viittasi myös Etlan toimitusjohtajana aloittaneen Aki Kangasharjun heittoon "kilpailukykysopimus 2:n" tarpeellisuudesta – vaikka sen sisällöstä eivät työnantajat ja työntekijäliitot samaa mieltä olisikaan.

Viime syksynä ei enää tehty työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen kolmikantaisesti sopimaa palkkaratkaisua, vaan työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelivat työehtosopimuksensa toimialakohtaisesti keskenään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK varmisti omalla sääntömuutoksellaan sen, että jatkossa se ei neuvottele jäsenliittojensa puolesta keskitettyjä työehtosopimuksia.

Eloranta pitää selvänä, ettei myöskään SAK arvioi jäsenliittojensa puolesta, mihin toimialakohtaisesti ja kansantalouden kannalta olisi varaa syksyn palkkaratkaisuissa.

Työllisyyden kannalta sillä kuitenkin on merkitystä, minkä tyyppinen palkkaratkaisu on ja millä tasolla se tehdään:

"Tämä vaatisi koordinoitua hajautusta. Sillä on merkitystä, minkälaisia ratkaisuja hallitus lähtee tekemään tässä kolmikantaisessa prosessissaan."

Malli on vielä haussa työmarkkinakeskusjärjestöilläkin. Eloranta näkee keskusjärjestön roolin ajatusten, ideoiden ja informaation tuottajana ja alustana. Päätöksenteko työehtosopimuksissa on liitoilla.

Työntekijöiden keskusjärjestön SAK:n, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n, korkeasti koulutettujen Akavan, Kuntatyönantajien KT:n sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n johdot tapasivat torstaina keskustellakseen hallitusohjelmasta ja työmarkkinajärjestöjen roolista siinä.

Koordinaatiota työntekijä- ja työnantajaliitoilla toki oli viime syksynä työehtosopimuksia koskevissa ratkaisuissakin.

EK vahti osaltaan jäsenliittojensa palkankorotuksia. 1,6 prosentin yleistä korotustasoa ei juuri ylitetty missään.

Eloranta näkisi perusteltuna yhteistyön, koordinaation, palkansaajakeskusjärjestöjen ja EK:n välillä, kun liitot neuvottelevat kiky-työajan pidennysten peruutuksista:

"Kilpailukykysopimuksen 'roiskeet' vaikuttavat yhä, kun liitot neuvottelevat työajan pidennyksestä, kiky-tunneista. Olisi hyvä löytää yhteinen sävel, ettei jokainen liitto ja ala joutuisi käymään samoja tappeluja", Eloranta pohtii.

EK:lla ei ole neuvotteluvaltaa liittojen keskenään sopimista työajoista.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus avaavat syksyllä tes-neuvottelukierroksen. Niiden keskeisillä aloilla sovittiin pöytäkirjalla työajan pidennyksen määräajasta.

Kun työehtosopimuksista neuvotellaan, kaikki pykälät ovat tarvittaessa pöydällä muillakin liitoilla. Julkisella sektorilla tehdyt lomarahaleikkaukset pidätetään alkaneella lomakaudella nyt kolmannen ja viimeisen kerran.

Lisätty 7.6. kello 13:30: Myös kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen osallistui torstaina 6.6. työmarkkinajärjestöjen tapaamiseen.

Lue lisää:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MaRa on huolissaan hallituksen aikeista korottaa alkoholiveroa – "matkustajatuonti lisääntyy"

Antti Rinteen kierähdys

Pääministeri Rinne: 75 prosentin työllisyystavoite saavutetaan määrätietoisella politiikalla