Järvien ilmastopäästöt voivat olla suuret – niihin valuvat ravinteet ja maa-aines kiihdyttävät kaasupäästöjä
Nykyiset laskelmat eivät huomioi vesistöjen kautta vapautuvia kasvihuonekaasuja, vaikka maankäyttö kiihdyttää niiden syntyä.
Maankäytön, kuten viljelyn, ojituksen ja maanmuokkauksen seurauksena vesistöihin huuhtoutuu kiintoainesta ja rehevöittäviä ravinteita. Samalla aiheutuu hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Tilanne vaikuttaa myös vesistön ekologiaan. Kuva: Jaana KankaanpääJärvien kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan tällä hetkellä vain järvien syvistä keskiosista tehdyillä mittauksilla, vaikka suurin osa päästöistä syntyy matalissa rantavesissä.
Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Kaasut-hanke selvittää, kuinka paljon suomalaiset järvet todellisuudessa päästävät kasvihuonekaasuja ilmakehään. Asiaa tutkitaan ensimmäistä kertaa Euroopassa.
Kiintoainesta ja ravinteita kulkeutuu talousmetsistä ja pelloilta vesistöihin, joissa ne kiihdyttävät kasvihuonekaasujen vapautumista. Tätä ei huomioida nykyisissä maankäytön päästölaskelmissa, vaikka päästöt voivat olla suuretkin.
”Suomen päästölaskennassa on kirjaimellisesti tuhansien järvien kokoinen aukko”, Kaasut-hankkeen tutkija Matias Scheinin Turun Ammattikorkeakoulusta sanoo tiedotteessa.
Vesistöihin kulkeutuu kiintoaineen ja humuksen mukana orgaanista hiiltä. Osa siitä varastoituu järvien pohjaan muodostaen hiilivaraston, mutta tutkimusten mukaan valtaosa vapautuu hiilidioksidina ilmakehään. Järvet toimivat siis samanaikaisesti hiilinieluina ja -varastona sekä päästöjen lähteinä.
”Tulokset viittaavat siihen, että ympäröivällä maankäytöllä on huomattava vaikutus vesistöjen päästöihin. Tätä tutkimme hankkeen seuraavassa vaiheessa tarkemmin”, Scheinin kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
