Luodon Risön ranta ei ole kaukana Pietarsaaren Leppäluodosta eli Alholmasta, jossa on monen luotolaisen työpaikka. Alueella sijaitsevat esimerkiksi UPM:n sellutehdas ja pakkausmateriaaleja valmistavan BillerudKorsnäsin tehdas. Kuva: Johannes Tervo
Täystyöllisyys on mahdollista saavuttaa – ruotsin kieli ei ole pakollinen mutta se auttaa
”Luotolaiset haluavat tehdä työtä. Se kuuluu täkäläiseen elämänmenoon", kunnanjohtaja sanoo. Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta nauttii täystyöllisyydestä.
Luoto sijaitsee kahden kaupungin välissä. Etelänaapuri Pietarsaari on vain muutaman kilometrin päässä Luodon kuntakeskuksesta, eikä pohjoispuolen Kokkolakaan kaukana ole. Kuva: Johannes TervoGun Kapténs on ollut Luodon kunnanjohtaja vuodesta 1987. Tällä hetkellä hän johtaa kuntaa, jossa on käytännössä täystyöllisyys.
”Viime huhtikuun tilastotietojen mukaan Luodon työttömyysprosentti oli 1,8. Se on Manner-Suomen kuntien alhaisin luku”, kunnanjohtaja kertoo.
Huonoja maanantaiaamuja ei tällä seudulla tunneta.
Uusimmat kunnittaiset työllisyysasteluvut ovat vuodelta 2017. Silloin Luodon työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä oli 83,8 prosenttia, joka oli Manner-Suomen kuntien korkein työllisyysaste. Yli 80 prosentin ryhmään rynnistivät Pohjanmaan rannikolta myös Kruunupyy, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre ja Uusikaarlepyy.
Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite oli nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin. Siinä hallitus myös onnistui. Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman monet lupaukset ovat ehdollisia: ne voidaan panna täytäntöön, jos työllisyysaste saadaan hilattua 75 prosentin tasolle.
Metallialan yritys STH Steel on puolalaisen Szczepan Barczykin työpaikka. ”Olen viihtynyt erinomaisesti”, Barczyk kertoo. Kuva: Johannes TervoLuodon kunnanjohtaja Gun Kapténs löytää useita syitä kuntansa hyvään työllisyystilanteeseen. Tärkeimmäksi hän nostaa korkean työmoraalin.
”Luotolaiset haluavat tehdä työtä. Se kuuluu täkäläiseen elämänmenoon, että käydään työssä.”
Luotolaisilla on myös valmius vaihtaa alaa. Väki on monitaitoista, kunnanjohtaja sanoo.
”Jos työt loppuvat, työvoimakoulutukseen osallistutaan halukkaasti. Ollaan valmiita tekemään työtä, jotta uusi työ löytyisi.”
Työpaikkojen runsas kirjo auttaa myös.
”Seudulla on tarjolla monenlaisia ja monen alan työpaikkoja. On työtä koulutetuille mutta myös lyhyempään koulunpenkillä istuneille. Työnantajilla on valmiutta kouluttaa uutta väkeä tehtäviinsä.”
Luoto hyötyy sijainnistaan Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välissä. Pietarsaaren kanssa Luoto on kasvanut kiinni, eikä Kokkolan torillekaan ole Luodon keskustasta kuin runsaat 25 kilometriä.
"UPM:n sellutehdas, veneteollisuus, lihanjalostaja Snellmanin tehdas ja monet metalliteollisuuden yritykset", luettelee kunnanjohtaja luotolaisten työnantajia Pietarsaaressa. Julkisella puolella Malmin sairaala lienee suurin työllistäjä.
Voimakas yrittäjähenki on leimallista alueelle. ”Luodossa samoin kuin Pohjanmaalla muutenkin kynnys yrittäjyyteen on matala.”
Kunnassa on lähes 300 yritystä. Moni luotolainen työllistää itsensä omassa yrityksessään.
Yrityksistä isoimmat ovat venevalmistaja Baltic Yachts, jolla on tuotantoa myös Pietarsaaren puolella. Seuraavaksi suurimmat ovat metallialan yritys STH Steel ja veneiden valmistaja Bella Boats.
Liikennemerkkien sanajärjestys kertoo alueen valtakielen. Pietarsaaresta Luodon kautta Kokkolaan kulkee niin sanottu seitsemän sillan saaristotie. Gertrudin silta on yksi seitsemästä. Kuva: Johannes TervoRuotsia äidinkielenään puhuu yli 92 prosenttia luotolaisista.
”Kieli vaikuttaa työllisyyteen sikäli, että Ruotsia pidetään kotimarkkina-alueena. Kun ei ole kielimuuria, yritysten on helppo markkinoida tuotteitaan Pohjanlahden toiselle puolelle", Kapténs sanoo.
Vienti on osattu pitkään, kaupankäynnillä Ruotsiin on vuosisataiset perinteet.
Kunnanjohtaja kiittää taitavia yrittäjiä, jotka ovat valmiita tuotekehittelyyn. ”Paikka vientimarkkinoilla ei ole itsestään selvä. Menestyksen eteen on tehtävä työtä.”
Vahva uskonnollisuus on osa Luotoa. Pitäjässä vaikuttaa voimakkaana lestadiolainen herätysliike, niin sanotun rauhansanalaisuuden ruotsinkielinen siipi.
Liikkeen nimi tulee sen Rauhan Sana -lehdestä. Rauhansanalaisuus on "lievempää lestadiolaisuutta" kuin vanhoillislestadiolaisuus.
Onko uskonnollisuudella ja hyvällä työllisyysasteella tekemistä toistensa kanssa?
”Korkea työmoraali on tyypillistä koko yhteisölle – myös niille, jotka eivät ole mukana herätysliikkeissä", Kapténs sanoo.
Voi olla, että kuuluisa protestanttinen etiikka jyllää erityisen vahvana Luodossa, kunnanjohtaja miettii.
”Minusta luotolaisilla on korkea työmoraali. Ihmiset ovat myös valmiita aktiivisesti etsimään ja kysymään työtä”, yrittäjä Tanja Vikström arvioi. Perhepäivähoitaja Victoria Snellman oli viime maanantaina hoitamassa Vikströmin perheen lapsia heidän kotonaan. Elias, 6, puuhaa altaassa, hiekkalaatikolla Snellmanin kanssa ovat kolmevuotias Ida, vuoden ikäinen Aron ja viisivuotias Emmi. Kuva: Johannes Tervo
Tanja Vikströmin yritys Leikkikauppa.fi myy leikkikaluja ja lasten vaatteita. Verkkokaupan osuus on noin 80 prosenttia myynnistä. Kuva: Johannes Tervo
Lelujen testaajat löytyvät Vikströmin omasta perheestä. Suosituin tuote juuri nyt on yksisarvinen hevonen. Viisivuotias Emmi näyttää, kuinka hevonen poljetaan vauhtiin. Kuva: Johannes TervoTanja Vikström on neljän lapsen äiti ja yrittäjä Luodosta. Hänen Leikkikauppa.fi-yrityksensä myy leikkikaluja ja lasten vaatteita.
”Verkkokaupan osuus on noin 80 prosenttia myynnistä. Asiakkaita on kautta Suomen, kuukausittain postitan lähetyksiä myös Ruotsin puolelle.”
Vikström aloitti yrittäjän taipaleensa ompelijana.
”Kaksi ja puoli vuotta sitten huomasin, että Leikkikauppa.fi on myytävänä. Innostuin ostamaan yrityksen. Olen tyytyväinen päätökseeni."
Vikströmin aviomies on myös yrittäjä.
”Se on hyvä. Ymmärrämme toisiamme. Tiedämme, että joskus yrityksen pyörittäminen vie lähes kaiken ajan. Silloin on hyvä, kun toinen osaa joustaa ja auttaa perheen asioissa.”
Lähipiirissä riittää muitakin hyviä yrittäjän malleja. ”Äitini on ollut yrittäjä yli 30 vuotta. Myös mieheni isä on ollut yrittäjä.”
Vikström kiittää Luodon kuntaa joustavuudesta, hän on saanut apua lastenhoitoon kätevästi.
”Maksamme päiväkotimaksun kunnalle. Koska päivähoitopaikkoja on rajallisesti, minulla on mahdollisuus saada perhepäivähoitaja tänne kotiini. Se on erinomainen ratkaisu kaltaiselleni yksinyrittäjälle."
Katarina Palon koti on Luodossa ja työpaikka Pietarsaaren puolella. "Olen vastaava terveydenhoitaja Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn äitiys- ja lastenneuvolassa.” Kuva: Johannes Tervo
Katarina Palo on kunnanvaltuutettu, hän kuuluu ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmään. ”Kunnalle on totta kai hyvä, että työllisyysaste on korkea. Verotuloja tarvitaan esimerkiksi päiväkotien ja koulujen rakentamiseen." Kuva: Johannes TervoKatarina Palo on yksi sadoista luotolaisista, joka käy työssä Pietarsaaressa.
”Seitsemän viime vuotta työpaikkani on ollut naapurikaupungissa. Olen vastaava terveydenhoitaja Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn äitiys- ja lastenneuvolassa.”
Palo valittiin Luodon kunnanvaltuustoon kevään 2017 vaaleissa, hän kuuluu ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmään.
”Kunnan kannalta on totta kai hyvä, että työllisyysaste on korkea. Verotuloja tarvitaan esimerkiksi päiväkotien ja koulujen rakentamiseen."
Työ on tärkeä asia luotolaisille, Palo sanoo.
”Ja kun työpaikan on saanut, tehtävät pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Työmoraali on korkea.”
Asenne näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle. Palo kertoo ammattikoulua käyvästä pojastaan, joka oli harjoittelujaksolla opiskelualansa työpaikassa.
”Harjoittelu meni hyvin. Jakson jälkeen työnantaja tarjosi pojalleni mahdollisuutta kesätyöhön. Sen näki, kuinka mielissään ja ylpeä hän oli asiasta.”
Työstä ja rahasta puhutaan perheissä, Palo sanoo.
”Olen yrittänyt korostaa lapsilleni, että raha ei tule taivaasta. Haluan, että he tietävät, kuinka paljon täytyy tehdä työtä ennen kuin 50 euroa tai satanen on ansaittu.”
Markus Gäddnäsin työpäivät ovat pitkiä. ”Joskus aloitan aamuneljältä, joskus kuudelta. Helposti päivä venähtää iltakymmeneen.” Kuva: Johannes Tervo
Gäddnäsin tilalla on kahden lypsyrobotin navetta, lehmiä on 150. Saman verran on nuorta karjaa. Kuva: Johannes TervoMarkus Gäddnäs viljelee maata Luodon Eugmon kylässä.
”Pitää olla koko ajan tekemistä, täällä on monella sellainen mentaliteetti”, hän pohtii pitäjäläisten suhdetta työhön.
Gäddnäsillä on kahden lypsyrobotin navetta, lehmiä on 150.
”Saman verran on nuorta karjaa. Peltoa on 280 hehtaaria”, hän kertoo tilasta, jonka yrittäjä hän on yhdessä vaimonsa Maria Gäddnäsin kanssa.
Perheen lapsista 21-vuotias Samuel ja 24-vuotias Jonas ovat tilan palkkalistoilla. Lisäksi on yksi ulkopuolinen työntekijä.
Tilalla on myös sonninkasvatusta, pihatto sonneille valmistuu ensi vuonna.
Lisätuloa Gäddnäs hankkii metsäurakoinnilla, jota varten hän on ostanut käytetyn harvesterin.
”Lisäksi teen lumitöitä kunnalle ja liikkeille”, mies kertoo sivuelinkeinoistaan.
Työpäivät ovat pitkiä. ”Joskus aloitan aamuneljältä, joskus kuudelta. Helposti päivä venähtää iltakymmeneen.”
Gäddnäs sanoo jaksavansa, koska työ on mielekästä.
”Tällä työllä on tarkoitus”, hän sanoo ruuantuottajan urastaan.
"Rakennusten kantavat teräsrakenteet, teräsmodulien rakentaminen ja alihankintatyöt", luettelee toimitusjohtaja Sven Grankulla STH Steelin toiminnan kolme tukijalkaa. Timo Prittinen on yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Kuvassa näkyvä erikoiskontti menee ruotsalaiselle ostajalle. Kuva: Johannes Tervo
Sven Grankulla, Timo Prittinen ja Szczepan Barczyk vaihtoivat kuulumiset englanniksi. Kuva: Johannes TervoSven Grankulla johtaa metallialalla toimivaa STH Steeliä. Yritys on Luodon suurimpia yksityisiä työnantajia.
”Omia työntekijöitä on 35. Lisäksi vuokratyöntekijöitä on 10–15, määrä vaihtelee kulloisenkin hankkeen mukaan. Työntekijöitä oli kuusi, kun yritys aloitti 14 vuotta sitten", toimitusjohtaja kertoo.
Grankulla ja STH Steelin hallituksen puheenjohtaja Timo Prittinen listaavat asioita, jotka heidän mielestään selittävät Luodon hyvää työllisyystilannetta. Työntekijät ja korkea työmoraali nousevat kärkeen.
”Hyvät työntekijät helpottavat yrittäjän arkea. Täällä väkeen voi luottaa.”
Luottamuksen pitää olla molemminpuolista, Grankulla ja Prittinen sanovat: myös yrittäjän on oltava luottamuksen arvoinen.
Luoto on vahva lenkki Pohjanmaan rannikon niin sanotussa raamattuvyöhykkeessä. Uskonto on tärkeä asia isolle osalle kunnan asukkaista.
”Tämän seudun työpaikoilla ei tunneta huonoja maanantaiaamuja. Synnitön ei ole kukaan, mutta ehkä täällä toimii jonkinlainen arjen kristillisyys”, Prittinen miettii.
Luodon kunta on kiinnittänyt erityistä huomiota kaavoitukseen. "Pyrimme pitämään tarjolla hyvän määrän tontteja", kunnanjohtaja kertoo. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana myönnettiin rakennuslupa 13 omakotitalohankkeelle. Kuva: Johannes Tervo
Luodonjärvi ja Pohjanlahti ovat keskeinen osa maisemaa. Kuva: Johannes Tervo
Luodossa on rantaviivaa noin 500 kilometriä. Kuva: Johannes TervoPohjanmaan oppilaitokset osaavat yhteistyön yritysten kanssa. Pietarsaarelaista Optima-ammattioppilaitosta Sven Grankulla suorastaan ylistää.
”Se pitää aktiivisesti yhteyttä yrityksiin, kuuntelee toiveita ja kehittää uusia yhteistyökuvioita. Olemme saaneet sieltä erinomaisia työntekijöitä.”
Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Ruotsi taas on vuodesta toiseen kärkisijoilla, kun rankataan suomalaisyritysten tärkeimmät vientimaat.
”Kielen osaaminen alentaa kynnystä länsinaapuriin. Ruotsi on meille kotimarkkina-aluetta.”
Suomalaisille kunnille Sven Grankulla ja Timo Prittinen antavat vinkin.
”Kunta on parhaimmillaan mahdollistaja, joka luo yritysmyönteistä ilmapiiriä. Kuntien kannattaa olla kiinnostuneita yrittäjistään, kysellä heidän toiveitaan ja kuulumisiaan."
Entä yrittäjän toimet, kuinka hän voi vaalia hyvää työllisyyttä?
”Yrittäjällä on iso vastuu. Olemme halunneet välttää lomautukset, vielä olemme siinä onnistuneet. Alihankintatöitä haalimalla olemme pystyneet pitämään väen työssä huonoinakin aikoina.”
Juuri nyt STH Steel kärsii työvoimapulasta.
”Tilauskirjat ovat täynnä, emme pysty ottamaan uusia töitä vastaan. Luodossa on osaavalle väelle työtä tarjolla", Grankulla sanoo.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
